Metsissä painetaan nyt pitkää päivää pakkasista huolimatta: Metsäkoneet pysyvät käynnissä ympäri vuorokauden

"Koneiden pysäyttämistä harkitaan, kun pakkanen painuu alla 30 asteen. Kun ajetaan kahdessa vuorossa, koneet seisovat pari kolme tuntia vuorojen välillä", metsäkoneurakoitsija Lauri Harju kertoo. Kuva: Kari Lindholm

Tervastulilla makkaraa käristävät Jouni Virkkula (vas.), Ville-Matti Räsänen, Tommi Hautajärvi ja Lauri Harju uskovat, että Kemijärven sellutehdasinvestointi lisäisi myös puunkorjaajien työtä. Kuva: Kari Lindholm

"Tänä talvena lunta riittää, kun taas viime talvi oli vähäluminen", metsäkoneurakoitsija Lauri Harju vertaa. Kuva: Kari Lindholm

Koneet ovat käynnissä lähes ympäri vuorokauden, kun puuta korjataan kahdessa vuorossa, ja sehän on moottorille ja hydrauliikalle hyväksi kovalla pakkasella, kertoilee tervastulilla makkaraansa hotkiva metsäkoneyrittäjä Lauri Harju, 47, Savukoskelta.

Tulien äärelle evästelemään kokoontuvat myös kuljettajat Ville-Matti Räsänen ja Tommi Hautajärvi sekä palstoja tarkastava Sallan metsänhoitoyhdistyksen aluevastaava Jouni Virkkula.

Loiste tuleekin tarpeeseen, sillä pakkasmittari osoittaa alle 25 asteen lukemia. Vaikka selkäpuolta paleltaa, mieltä lämmittää lupaus tulevasta.

"Kyllähän tässä on odoteltu uutta sellutehdasta Kemijärvelle kuin kuuta nousevaa. Se lisäisi alan työmahdollisuuksia", miehet kuutioivat.

Tukki ja pikkutukki käyvät kaupaksi, mutta kuidun kysyntä on ollut heikkoa jo pitkään. Kun kuljetusmatka on pitkä, se näkyy puun hinnassa.

"Metsäjättien ennätystulokset eivät tunnu hyvältä tässä tilanteessa, ne ovat pois kantohinnasta", Virkkula sanoo.

Harjun hakkuuketjun työmaana on yksityinen metsäpalsta Pohjois-Sallassa lähellä Savukosken kunnanrajaa. Pakkasistaan kuuluisalle Naruskalle on linnuntietä reilu parikymmentä kilometriä.

Naruskalla mitattiin ennätyspakkanen tammikuussa 1985. Tuolloin elohopea laski osoittamaan 50,4 pakkasastetta, eikä metsäkoneurakoitsija kaipaa moisia paukkupakkasia.

"Ei meillä varsinaisesti ole pakkasrajaa, paitsi jos maanantaina on oikein kylmä keli, silloin saatetaan pitää rokulia."

Tämän talven kylmimmästä kyydistä Harjun koneet saivat nauttia kireässä -36 asteen korjuukelissä pari viikkoa sitten. Helpotusta talven keskelle on luvassa pian, sillä horisontin yläpuolelle kipuava aurinko tasoittaa kylmimmät kelit.


Vaikka pakkanen on napsautellut petäjien kilpikaarnaa ahkerasti, on maaperä täysin sula 60-senttisen lumipeitteen alla. Pysyvä lumi satoi sulaan maahan marraskuussa, eikä maaperä ehtinyt routaantua ennen lumentuloa.

Harju huomauttaa, että routaa syntyy pelkästään sinne, missä koneilla on liikuttu. Koskemattoman lumen alla maa on sula.

"Juuri käytiin polkemassa jänkäsaarekkeita jäätymään. Joka leimikosta löytyy yleensä pehmeä paikka. Korjuuvaurioilta vältytään, vaikka märkää riittää, sillä turvemaita on vähän."

Harju kertoo, ettei routaa löydy myöskään Lokan pohjoispuolella Sodankylän Pihtijoella, jossa on tämän talven pohjoisin työmaa. Siellä lunta on vielä huomattavasti enemmän kuin Sallassa ja Savukoskella: lähes metri.

"Viime talvi oli vähäluminen, mutta tänä talvena lunta riittää senkin edestä. Yli puolimetrisessä lumessa työskentely rupeaa jo hidastumaan."

Tätä on kompensoitu korjuutaksojen korotuksilla, jotka eivät kuitenkaan kata talvikorjuun kovempia kustannuksia. Polttoaineen kulutus lisääntyy reilusti, kun lunta on paljon.

"Täällä talvikorjuujakso on pitkä. Parhaat hakkuukelit kestävät joulukuun alkuun, jonka jälkeen lumi rupeaa hidastamaan työskentelyä. Koneetkaan eivät voi olla kovin pieniä, kun toimitaan paksussa lumessa. Telat ovat molemmissa päissä", Harju sanoo.


A&L Harju Oy:lla on yhteensä seitsemän Ponsse-koneketjua eli 14 konetta ja näillä lähes 30 palkattua kuljettajaa. Huoltoautoja on kaksi kutakin koneketjua kohti. Korjaamohalli löytyy Savukoskelta, josta yhtiö hankki käyttöönsä TVH:n entisen tukikohdan. Vaativammat korjaukset ja huollot tehdään Rovaniemellä Ponssen uudessa korjaamossa.

Kevään koittaessa hakkuut jänkien takana lopetetaan. Harjun metsäkoneet korjaavat puuta toukokuun alkupäiville. Sen jälkeen työt seisahtuvat kelirikon ajaksi.

"Työmaista harvennuskohteita on 65–70 prosenttia. Päätehakkuiden määrä työmaista on 30–35 prosenttia ja nekin melko pienissä kuvioissa."