Veitsikäsi valmistaa Nurmossa luuttomia kinkkuja

Vaikka automatiikka hoitaa suuren osan lihojen siirtelystä ja käsittelystä, käsityötä tarvitaan yhä. Kuva: Timo Aalto

Kinkku roikkuu luusta ja kulkee linjastolla. Sen röntgenkuva ilmestyy koneen näytölle. Kuvassa näkyy kinkun ääriviivojen lisäksi myös luut.

Kinkku jatkaa matkaansa linjastolla eteenpäin ja päätyy kolmen robottikäden käsittelyyn.

Robottikädet leikkaavat kukin oman osansa kinkusta, ja linjan lopussa luuton kinkku pudotetaan liukuhihnalle. Siitä se jatkaa matkaansa ihmisten käsittelyyn.

Euroopan moderneimmassa sikaleikkaamossa Seinäjoen Nurmossa on panostettu automatiikkaan.

Atria Suomen toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi onkin silminnähden tyytyväinen uuteen leikkaamoon.

"Tämänkaltaisia kokonaisuuksia ei ole ainakaan muualla Euroopassa. Yksittäisiä robotteja on käytössä, mutta näin pitkälle automatisoituja linjastoja on vain tämä yksi", hän kertoo.

Automatiikka ei ainoastaan nopeuta leikkuuta, vaan parantaa työn tarkkuutta ja työergonomiaa.

Kone leikkaa jokaisen palan millilleen oikein, mikä varmistaa sen, että jokainen kuluttajalle menevä pala on samanlainen.

Ihmistyö kevenee kun painavien lihanpalojen kääntely ja nostelu jää koneen tehtäväksi.

"Käsityötä tarvitaan silti yhä: nyt ja tulevaisuudessa", Ala-Fossi sanoo.

Nurmossa leikataan yli 70 miljoonaa kiloa sianlihaa vuodessa, mikä tekee viikkotasolla 15 000 sikaa.

"Määrissä on pelivaraa, mutta harjoittelemme näin alkuun näillä määrillä", Ala-Fossi sanoo.

Leikkaamo otettiin täysin käyttöön vuosi sitten kesäkuussa.

Ala-Fossin arvion mukaan menee vielä muutama vuosi, ennen kuin kaikki teknologia on täysin hallussa.

Uudella sikaleikkaamolla haetaan tuottavuuden tehostamisen kautta 8 miljoonan euron kustannussäästöjä.

Investointi maksoi 37 miljoonaa, mutta sillä Ala-Fossin mukaan pärjätään ainakin seuraavat 20 vuotta.

Nurmossa leikataan jo nyt sianlihaa myös Kiinan vientiin.

"Luvat ovat kunnossa ja tavaraa on pakattu siten, että ensimmäisen kontin pitäisi olla perillä kuun lopussa", Atria-konsernin toimitusjohtaja Juha Gröhn iloitsee.

Hän myöntää, että tilanne on jännittävä.

"Tämä on ollut valtava kansallisen tason ponnistus. Työt on tehty niin hyvin kuin mahdollista. Kiinassa asiakkaat ovat myös innostuneita."

Tiloja ei ole erityisesti jaoteltu Kiina- ja Suomi-tiloihin, vaan kaikki tuotettu sika on "Kiina-kelpoista". Kiinaan tullaan tulevaisuudessa viemään kaikkia ruhonosia.

Ensimmäiset kokonaiset ruhot lähtevät matkalle todennäköisesti syksyllä.

"Kiinan ja Suomen erilaisten ruokakulttuurien avulla saamme käyttöön koko sian yhä tarkemmin", Gröhn kertoo.

Kiinan viennistä toivotaan pitkäaikaista yhteistyösuhdetta ja piristysruisketta Suomen sikataloudelle.