Surkea tie ei saa karkottaa yhtään asiakasta
Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia teistään niin, ettei yrittäjä menetä asiakkaitaan surkean tien vuoksi.
Kelirikosta varoittava liikennemerkki on juankoskelaiselle yrittäjä Henrik Kähöselle liiankin tuttu. Kuva: Ilpo Paananen”Olipa tänne huono tie.” Näin kuuluvat monen ensisanat pohjoissavolaisessa matkailuyrityksessä. Yrittäjät ovat syystäkin pettyneitä lähitienoon tienhoitoon.
On sanomattakin selvää, ettei minkään tien pitäisi olla niin huonossa kunnossa, että se vaikuttaa jopa yrityksen tilauskantaan ja asiakaskokemukseen. Mahdollisuuksien niin sujuvaan ja turvalliseen liikenteeseen kuin yrittämiseenkin pitäisi olla tasavertaiset riippumatta siitä, sattuuko asumaan kehätien sisäpuolella, itärajalla vai napapiirin pohjoispuolella. Maaseudun pitäminen elävänä on vaikeaa, jos sinne ei uskalla sähköautolla ajaa. Mallia voisi ottaa yksityisteistä, joista monia hoidetaan pieteetillä, kuten tästäkin lehdestä voi lukea.
Onneksi kaikesta huolimatta löytyy niitä, jotka jaksavat rohkeasti yrittää, vaikka se harvoin on ihan helppoa. Kuluneen kevään ilmiöihin ovat kuuluneet muun muassa poltetut kuituhamppupellot. Ne olivat seurausta hamppufirman ongelmista, jotka johtivat siihen, ettei sopimuksella tuotetulle kasvustolle ollutkaan keväällä enää osoitetta. Tässä kohdin viljelijöiden rohkeutta tarttua uuteen mahdollisuuteen ei palkittu. Toivottavasti se ei kuitenkaan lopullisesti tapa ennakkoluulottomuutta.
Kuituhampun korjuuseenkin on kehitettävissä vaihtoehtoja, kuten puimurinsa hamppuun pystyväksi kehittänyt viljelijä Aapo Korkeaoja osoittaa. Kehitystyö tosin päättyi ikävään onnettomuuteen, jossa tulipalo tuhosi pitkän työn tuloksen. Korkeaoja vakuuttaa kuitenkin, ettei työ mennyt hukkaan. Hamppupuimuri on nyt tehtävissä, jos tekijöitä löytyy.
Esimerkiksi tällaista ihailtavaa rohkeutta maalla edelleen asuu. Firmoja perustetaan nuorena, ja usein onnistumisen avain löytyy erikoistumisesta. Puhdaskauratuotteisiin sittemmin erikoistuneen Tuohinon tilan isäntä ryhtyi urakoimaan konetöitä 18-vuotiaana. 4H-yrittäjänä palkittu ylöjärveläinen pyörähuoltaja Arttu Niemi perusti firmansa jo 13-vuotiaana ja haaveilee yrittäjäurasta isompien koneiden parissa. Parikymppiset Hakolan veljekset ottivat maatilan haltuun yhdessä. He jakavat työt selkeästi ja ulkoistavat osan. Omien heikkouksien tunnistaminen on vahvuus, veljekset neuvovat.
Tällaisten yrittäjien voimin suomalainen maaseutu elää päivästä ja vuodesta toiseen. Vähintä, mitä yhteiskunta voi sen edistämiseksi tehdä, on pitää tiet kunnossa ja maaseutu myös matkailijoiden saavutettavissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









