Tutkijat suosittelevat Laatutarha-tiloille puolueetonta tarkastusta
Puutarha-alan Laatutarha-ohjeistoa ja kansainvälistä Global Gap -laatustandardia kannattaisi Suomessa kehittää samaan aikaan.
Laatutarha-ohjeiston pitäisi perustua kolmannen osapuolen tekemään arviointiin, ja Global Gap -laatustandardista olisi syytä laatia kansallinen soveltamisohje, suosittelevat projektisuunnittelija Anne Piirainen ja tutkimuskoordinaattori Sari Iivonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituuttista.
He ovat selvittäneet Global Gap -standardin sovelluksia ja kansallisia laatujärjestelmiä muutamissa Euroopan maissa. Tietoja on sovellettu ehdotuksissa kasvisalan laatujärjestelmätyön kehittämiseksi.
Tuottajalle Global Gap -järjestelmän ottaminen käyttöön maksaa paljon. Ruralia-instituutin pilotointihankkeeseen osallistuneet viljelijät totesivat, ettei sertifiointi olisi onnistunut ilman hankkeiden apua.
Piirainen ja Iivonen laskivat, että ensimmäiseen auditointiin valmistautuminen maksaa noin 7 300 euroa. Summassa ei ole mukana arvonlisäveroa, matkakuluja ja yrittäjän sivukuluja eikä mahdollisia yritystukia.
Kustannukset muodostuvat konsultoinnista, näytteidenotoista riskienarviointia ja jäämäseurantaa varten, mahdollisista kääntämiskustannuksista ja auditoinnista.
Laatutarha-ohjeisto on Kotimaiset Kasvikset ry:n omistama hyvien tuotantotapojen ohjeisto.
Sen noudattaminen oikeuttaa sirkkalehtilippumerkin käyttöön, mikäli tila tarkastetaan viiden vuoden välein ja tila on tehnyt sopimuksen merkin käytöstä sekä maksanut merkin käyttöön liittyvän markkinointimaksun.
Neuvonnallisen tarkastuksen tekevät Kotimaisten Kasvisten valtuuttamat neuvojat tekevät luonteeltaan neuvonnallisen tarkastuksen.
Se ei täytä kolmannen osapuolen tekemän tarkastuksen riippumattomuuden vaatimuksia, Piirainen ja Iivonen sanovat.
Laatutarha-auditoinnin on läpäissyt tämän vuoden elokuuhun mennessä 500 tilaa ja pakkaamoa.
Global Gap -laatujärjestelmä kuuluu yksityiselle kaupan alan tieteellisesti suuntautuneelle EHI-Retail -instituutille. Sen omistavat useat eurooppalaiset vähittäiskauppaketjut.
”Kansainväliset ruokapalveluyritykset vaativat kansainvälisen laatujärjestelmän käyttöä tavarantoimittajilta. Käytännössä tämä toimii esteenä tuotteiden saamiseksi Suomessa toimivien kansainvälisten ruokapalveluyritysten tarjontaan”, Piirainen ja Iivonen kirjoittavat selvityksessään.
Suomessa toimivista yrityksistä Global Gapin jäseniä ovat Kesko, Inex Parners, Lidl, Mc Donald’s, Burau Veritas ja Yara.
Suomessa on kolme Global Gap -sertifioitua tilaa. Ruotsissa niitä on 16, Norjassa 63 ja Tanskassa 164.
Viime vuoden lopussa sertifioituja tuottajia oli yli 112 600. Heistä 74 prosenttia oli eurooppalaisia.
Sertifioiduista kasvistuotteista kilomäärällä mitattuna tärkeimmät ovat omena, peruna, appelsiini ja tomaatti kilomäärällä mitattuna tärkeimmät kasvistuotteet.
Pinta-alan mukaan eniten tuotetaan banaania, ruokaperunaa, viinirypäleitä ja omenoita.
MAIJA ALA-SIURUA
Piirainen. A ja Iivonen S.
Globalgap-hevi-strategian
selvitysraportti.
Helsingin yliopiston
Ruralia-instituutti.
Raportteja, numero 91.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
