Upin tutkija: Mustanmeren viljasopimus antaa Venäjälle toistuvan kiristyskeinon, josta se hyötyy – sodan vaikutukset ruokaturvalle ovat olleet vähäisemmät kuin pelättiin

Arkistokuvassa viljalaivan lastausta Suomessa. Kuva: Markku Vuorikari

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa herätti keväällä 2022 huolta maailmanlaajuisesti kiihtyvästä ruokakriisistä, jonka vaikutukset voisivat näkyä erityisen haitallisesti etenkin Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Sekä Venäjä että Ukraina ovat merkittäviä elintarvikkeiden ja lannoitteiden vientimaita, ja Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan alueella ruoasta on ollut paikoin pulaa jo ennen sotaa.

Vaikka ruoan hinta nousi hyvin korkealle pian sodan syttymisen jälkeen, se on laskenut nyt jo vuoden ajan. Sodan vaikutukset ruokaturvalle ovat olleet vähäisemmät kuin aluksi pelättiin.

Ulkopoliittisen instituutin uusimmassa Briefing Paper -julkaisussa vanhempi tutkija Timo R. Stewart instituutin Euroopan unionin ja strategisen kilpailun tutkimusohjelmasta tarkastelee toimenpiteitä, joilla mahdollista ruokakriisiä on pyritty torjumaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Analyysin keskiössä on Ukrainan ja Venäjän yhdessä Turkin ja YK:n kanssa solmima Mustanmeren viljasopimus, jonka myötä ukrainalaiset satamat avattiin Venäjän saarron jälkeen uudelleen heinäkuussa 2022.

Tutkijan mukaan Mustanmeren viljasopimus on vaikuttanut maailmanlaajuiseen ruoanhintaan epäsuorasti kasvattamalla markkinoiden luottamusta sekä kokonaistarjontaa ja tätä kautta alentamalla hintoja.

Koska sopimus on voimassa vain lyhyen ajanjakson kerrallaan, sen säännöllinen uusiminen tarjoaa Venäjälle toistuvan mahdollisuuden kiristää muita maita tekemään myönnytyksiä pakotteissa. Kirjoittaja esittää, että Venäjän painostuskyky on kuitenkin rajallinen, sillä se hyötyy sopimuksesta taloudellisesti myös itse.

"Mustanmeren viljasopimuksen jatkaminen on erittäin suotavaa sekä maailmanlaajuisen ruokaturvan että Ukrainan vientitulojen näkökulmasta. Sopimuksen uusiminen on myös skenaarioista todennäköisin, vaikka on odotettavissa, että Venäjä uhkailee sopimuksen hylkäämisellä saadakseen myönnytyksiä pakotteissa", Stewart kirjoittaa.

Jatkamalla sopimusta Venäjä pystyy jatkossakin vaatimaan itseensä kohdistuvien pakotteiden purkamista. Jos Venäjä hylkäisi sopimuksen, sen suhteet Turkkiin kärsisivät ja Venäjää pidettäisiin laajemmin syypäänä korkeisiin ruoan hintoihin.