Syysrapsi hyötyi toukotöitä kiusanneista sateista
Syysrapsin viljely vaatii työtä ja taitoa. Olli-Pekka Ruponen kertoo saaneensa arvokkaita vinkkejä muilta viljelijöiltä ja asiantuntijoilta maatalouskaupan puolelta. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoSALO (MT)
”Syysrapsi on oikea kuningaskasvi”, sanoi maanviljelijä Olli-Pekka Ruponen tilallaan järjestetyssä syysrapsitilaisuudessa tiistaina.
Kasvissa yhdistyvät taloudellinen kannattavuus, ravinteiden tehokas käyttö sekä hyvät esikasviarvot.
”Kannattavuudessa syysrapsilla voi päästä samaan kuin sokerijuurikkaalla on päästy.”
”Siemeniä kylvetään hehtaarille 3–4 kiloa ja satoa tulee 4 000 kiloa. Lisäksi peltoon jää valtava kasvimassa varsista ja juuristosta maata parantamaan ja antamaan typpeä esimerkiksi syysviljalle”, Ruponen ylisti syysrapsin sadontuottoa.
Ruponen arvioi, että puimurilla korjattavista kasveista ehkä vain kuminalla on parempi esikasviarvo kuin syysrapsilla. Aikaisen korjuuajankohtansa ansiosta syysrapsi antaa mahdollisuuden lisätä syysviljojen viljelyä, sillä niitä ehditään kylvää vielä samalle lohkolle.
Tilasiemenen siemenviljelijä Aki Riski totesi, että jos syysrapsi ei selviäkään talvesta, antaa se kuitenkin loistavan esikasviarvon sen tilalle keväällä kylvettävälle kasville.
Ruponen kertoi, että hänellä viidestä kylvövuodesta yhtenä kasvusto epäonnistui täysin. Ensimmäisen kerran hän viljeli syysrapsia vuonna 2009.
Ruponen muistuttaa, että syysrapsi ei vaadi viljatilalle mitään erityiskoneita, vaan viljely onnistuu samoilla koneilla kuin esimerkiksi rehuviljan viljely.
Nyt kukkivat rapsipellot Ruponen kylvi elokuun kymmenes päivä. Esikasvina oli ohra, ja lohkot kynnettiin. Syksyllä syysrapsille voi antaa typpeä 50 kiloa hehtaarille ympäristökorvauksen rajoissa.
Syksyisin etanat voivat olla rapsille ongelma, mutta viime syksynä etanoita ei Ruposen pelloilla näkynyt. Syksyllä Ruponen ruiskutti pelloilta rikat ja käytti myös kasvunsäädettä. Ruposella on kokeilussa useita lajikkeita, joista osa on Clearfield-lajikkeita.
Tänä keväänä rapseja on lannoitettu ensin huhtikuussa, ja toukokuussa annettiin lisätyppeä N-sensoria käyttäen. Lisäksi on tehty lehtilannoitus.
Kasvinsuojeluaineita ei ole tarvinnut tänä vuonna käyttää, mutta vielä tehdään mahdollisesti pahkahomeentorjunta. Viileä kevät on pitänyt kuoriaiset poissa.
Ruponen ennustaa tässä vaiheessa keskisadoksi 3,5 tonnia hehtaarilta. ”Märkyys on paikoin vaivannut.”
Kehityspäällikkö Anne Kerminen Yarasta totesi jaetun lannoituksen olevan hyvä ratkaisu, sillä silloin vastataan oikeilla lannoitemäärillä kasvukauden vaihteluihin.
Öljynmuodostuksessa fosfori on avainasemassa. Öljykasvit tarvitsevat myös rikkiä enemmän kuin viljat.
Markkinointipäällikkö Lasse Matikainen Berneriltä kertoi, että syysrapsista on viime vuosina saatu hyviä kokemuksia ja yli neljän tonnin satoja.
Syysrapsin viljely on onnistunut myös pohjoisessa Luonnonvarakeskuksen Ruukin koepisteessä lähellä Oulua.
”Kasvustot ovat nyt hyvässä kunnossa. Toukokuun sateet ovat vain hyödyttäneet syysrapsia”, Matikainen sanoi.
Hän toivoo, että syysrapsin viljelyala kasvaisi nykyistä 4 000 hehtaarin alaa suuremmaksi.
”Syysrapsiin täytyy valmistautua kylvösuunnitelmissa jo talvella. Nurmet antavat mahdollisuuden kylvää syysrapsia nurmen sadonkorjuun jälkeen.”
Etenkin tänä vuonna viljojen kylvöt jäivät suurelta osin niin myöhäisiksi, että niiden perään ei syysrapsia todennäköisesti ehditä juuri kylvää. Syysrapsi on saatava maahan etelässäkin ennen elokuun puoliväliä.
Tuotepäällikkö Juho Urkko K-maataloudesta muistuttaa tekemään siementilaukset syksyn kylvöille ajoissa, jotta jokainen saa varmasti haluamaansa siementä.
Urkon mukaan Clearfield-menetelmän kasvinsuojelu on helpompaa kuin muiden, ja kasvinsuojelu pystytään tekemään silloin vähemmillä ajokerroilla.
Tuure Kiviranta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
