HS: Yaran mukaan Eurooppa on vaarallisen riippuvainen venäläisistä lannoitteista – urean tuonti Venäjältä kasvanut sodan aikana

Lannoitevalmistajat ovat rajoittaneet tuotantomääriään Euroopassa vuosina 2021–2023 korkean kaasun hinnan takia. Tällä hetkellä kaasu on kohtuuhintaista. Kuva: Sanne Katainen

Eurooppa on lisännyt vaarallisella tavalla riippuvaisuutta Venäjästä ruuantuotannossa, varoittaa Helsingin Sanomien uutisessa Euroopan suurimman lannoitevalmistajan Yaran toimitusjohtaja Svein Tore Holsether.

”Ruuan osalta olemme nyt riippuvaisempia Venäjästä kuin ennen sotaa”, Holsether sanoi tällä viikolla Brysselissä. Toimitusjohtaja oli siellä esittelemässä Yaran toiveita seuraavalle EU-vaalikaudelle.

Holsetherin huoli on lisääntynyt lannoitetuonti Venäjältä. Heinäkuusta 2022 kesäkuuhun 2023 kestäneellä kaudella ureaa tuotiin Venäjältä EU:hun noin kaksi kertaa enemmän kuin ennen sotaa, HS:n jutussa kerrotaan. Myös typen tuonti EU:hun kasvoi samalla jaksolla ennätyslukemiin, ja suurin tuonnin lähde on Venäjä.

”Meidän ei pitäisi olla naiiveja tämän asian suhteen, kun olemme nähneet, kuinka energiaa käytettiin aseena. Tämä on hyvin voimakas ase annettavaksi Putinille, koska jossain vaiheessa hän sitä käyttää”, Holsether sanoo.

”Jos kohtaamme uuden sokin lannoitteissa tai ruokapuolella, emme enää voi syyttää Putinia, vaan silloin syy on siinä, ettemme olleet varautuneita.”

Helsingin Sanomat kertoo Holsetherin syyttävän tilanteesta EU:n korkeita energiakustannuksia ja ilmastopolitiikasta koituvia kustannuksia. Hänen mukaansa ne ajavat paljon energiaa käyttävää tuotantoa EU:n ulkopuolelle.

Holsether vaatii nyt EU:n ilmastopolitiikan uudistamista. Hän toivoo, että eurovaalien jälkeen aloittava uusi komissio varmistaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn.

Helsingin Sanomien mukaan yhtiö ehdottaa, että EU-maat alkaisivat tarjota isoja investointikannustimia yrityksille. Lisäksi se ehdottaa viljelijöille rahallisia kannustimia käyttää lannoitteita, joiden tuotannon hiilijalanjälki on pienempi. Lisäksi yhtiö ehdottaa, että vientiteollisuus saisi päästökaupassa helpotuksia.

EU:n ulkopuolinen lannoitetuotanto on jo hiilitullien piirissä, mikä suojaa Yaraa ja muita eurooppalaisia lannoitevalmistajia tuonnilta kevyemmän ilmastosääntelyn maista, Helsingin Sanomat kertoo. Holsetherin mukaan EU:n pitäisi varmistaa myös yritysten kilpailukyky vientimarkkinoilla.

Yara ja Holsether ovat tasaisesti pitäneet keskustelua yllä ruokaturvasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Norjalainen Yara teki vuonna 2022 loistotuloksen, kun lannoitteiden hinnat nousivat ennätyskorkeiksi kaasun hinnan noustua hurjasti.

Lannoitevalmistajat ovat rajoittaneet tuotantomääriään Euroopassa vuosina 2021–2023 korkean kaasun hinnan takia. Tällä hetkellä kaasu on kohtuuhintaista. Nyt kaasu maksaa Euroopassa noin 30 euroa megawattitunnilta. Vuosi sitten hinta oli kaksinkertainen ja pahimmillaan viime vuosina kymmenkertainen nykyiseen verrattuna.