Laukkasen maatalousyhtymä keksi nerokkaan tavan sijoittaa aurinkopaneelit talouskeskukseen – ”Auringon koko kierto saadaan hyödynnettyä”

Kiuruvetisen Laukkasen maatalousyhtymän tilalla aurinkopaneelit kiinnitettiin lietesäiliön betonielementteihin sen reunaa kiertäen, jolloin auringon koko kierto voidaan hyödyntää optimaalisesti. Kolmasosa säiliön reunoista on kuitenkin vapaana säiliön tyhjennystä varten. Kuva: Juha-Matti Laukkanen

Maatalousyhtymässä ovat Juha-Matti Laukkasen lisäksi osakkaina hänen vanhempansa Jouni ja Kaisu Laukkanen. Tilalla on loppukasvatuksessa kaikkiaan 400 lihanautaa ja peltoa 160 hehtaaria.

Tilalle päätettiin hankkia aurinkopaneelit vuoden takaisen energiakriisin seurauksena. Ajatus paneelien asentamisesta lietesäiliön betonielementtien ympärille syntyi siitä, kun paneeleja ei haluttu kiinnittää katolle eikä myöskään viedä talouskeskuksen viereiselle pellolle.

Katolla paneelit olisi pitänyt jakaa useammalle lappeelle ja pellolla ne olisivat olleet aina eri työvaiheissa kierrettävinä. Kumpua vähän muokkaamalla lietesäiliön reuna todettiin hyväksi paikaksi.

”Paneelit ovat kahdessa eri kentässä lietesäiliön reunaa kiertäen, jolloin auringon koko kierto aamusäteistä illan viimeiseen säteeseen saadaan hyödynnettyä optimaalisesti. Kumpikin kenttä voi toimia erikseen tai yhdessä, mikä mahdollistaa myös keväisen hajasäteilyn keräämisen”, Juha-Matti sanoo.

Paneelien asentamiseksi tehtiin erilliset telineet, joilla paneelit kiinnitettiin elementtien reunaan 45 asteen kulmaan. Paneelikentät eivät kierrä kokonaan lietesäiliön ympäri, sillä vapaata tilaa on kolmasosa. Sen kautta kattamaton lietesäiliö voidaan tyhjentää paneeleja vaarantamatta.

”Lietesäiliön reunalla paneelit tuulettuvat ja jäähtyvät, jolloin tehohävikkejä ei synny verrattuna kattoasennukseen. Paneelit pysyvät myös puhtaina lumesta ja ovat siten aina valmiina tuottamaan sähköä. Myös niiden huoltaminen, peseminen ja vaihtaminen on paljon helpompaa kuin kattokiinnityksessä”, Juha-Matti korostaa.

Invertteri sijoitettiin yhden paneelin alapuolelle kentän puoliväliin ja se on säältä suojassa. Se on myös riittävän etäällä maatilan rakennuksista, jolloin paloriski on samalla minimoitu.

Juha-Matti Laukkanen oli esittelemässä KoneAgriassa aurinkopaneelien asennustapaa, jolla Laukkasen maatalousyhtymä osallistui Agri-Inno-kilpailuun. Kuva: Arto Takalampi

Paneeleja on yhteensä 60 ja niiden yhteinen nimellisteho on 24 piikkikilowattia. Aurinkopaneelin nimellistehoa ilmaiseva piikkiwatti tarkoittaa aurinkopaneelin enimmillään tuottamaa tehoa vakio-olosuhteissa. Yhden piikkikilowatin tehoisella järjestelmällä voidaan tuottaa sähköä Etelä-Suomessa arviolta 800–1 000 kilowattituntia vuodessa.

Paneelit ovat toimineet tämän vuoden toukokuusta lähtien ja laskelmien mukaan paneelien tuottamalla sähköllä voidaan korvata jopa 45 prosenttia tilan kokonaissähkönkulutuksesta.

Tilan vuotuinen kokonaissähkönkulutus on 50 000 kilowattituntia, josta laskelmien mukaan katetaan aurinkoenergialla noin 20 000 kilowattituntia.

Iso prosenttiosuus selittyy sillä, että talviaikana nautakasvattamoa ei lämmitetä. Kesällä sähköä menee eniten ilmanvaihtoon eli poistoilmapuhaltimiin ja silloin sähköntuotantokin on suurin.

Laukkasten paneeli-idea oli kisaamassa kolmen muun innovaation kanssa KoneAgriassa 10 000 euron Agri-Inno-palkinnosta, jonka voitti kasteluveden happipitoisuutta parantava menetelmä. Juha-Matti korostaa, ettei heidän tarkoituksenaan ole tuotteistaa, saati patentoida asennustapaa vaan se on vapaasti muidenkin käytettävissä.

Laukkasten idea lisänneekin sekä toiminnassa olevien että käytöstä poistettujen lietesäiliöiden uusiokäyttömahdollisuuksia. Vanhoja lietesäiliöitä on esimerkiksi muutettu konesuojiksi kattamalla ja poistamalla oviaukon tieltä 1–2 betonielementtiä.