Eläinlääkäripulan ratkominen käynnistyy viiveellä ‒ ”Tärkeintä olisi parantaa työssäjaksamista”

Eläinlääkäreistä on kova pula. Se ei koske vain kunnaneläinlääkäreitä, vaan myös yksityisellä puolella ja valtion töissä on eläinlääkäripula. Kuva: Sanne Katainen

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen (kesk.) kesällä käynnistämän eläinlääkäriselvityksen aloitus on viivästynyt työn laajuuden takia.

Kesäkuussa ministeri sanoi, että hän asettaa selvityshenkilön tutkimaan eläinlääkärikoulutuksen kehittämistarpeita, jotta vallitseva eläinlääkäripula saataisiin ratkaistua.

”Kartoitettiin tilannetta ja kyse on niin isosta hankkeesta, että tarvittiin yhden henkilön sijaan isompi toimija tekemään selvitys”, kertoo MT:lle ylijohtaja Atte Jääskeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Selvityksen tekevä organisaatio on valittu, mutta Jääskeläinen ei voi sitä vielä kertoa julkisuuteen. Jääskeläisen mukaan selvitys valmistuu määräajassa vuoden loppuun mennessä, vaikka aloitus meni kesällä suunniteltua myöhemmäksi.

Selvitys on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhdessä tilaama. Selvitykselle nimitetään myös ohjausryhmä, jossa on laajasti alan toimijoita edustettuna.

Eläinlääkäripula on viime vuosina noussut aina esiin eläinlääkäreitä tavatessa, toteaa puheenjohtaja Katri Kiviniemi Suomen Eläinlääkäriliitosta.

”Ensimmäisenä ratkaisukeinona pulaan esitetään, että pitää kouluttaa lisää eläinlääkäreitä. Silloin tarvittaisiin lisää rahaa yliopistolle, mutta sitä ei ole luvattu”, Kiviniemi sanoo.

Hän pitää tärkeimpänä keinona huolehtia siitä, että eläinlääkäreinä jatkaisivat jo alalla olevat. Siksi eläinlääkäreiden työssäjaksamista täytyy parantaa.

Jaksamisen parantamiseksi työvuorojen pituudet pitäisi olla inhimilliset, työn johtaminen täytyy olla kunnollista, uusille eläinlääkäreille olisi oltava mentorointia ja työn ongelmia täytyy voida purkaa ja korjata.

Syitä eläinlääkäripulan takana on useita.

Eläinlääkäreiden työmäärä on kasvanut, kun eläinlääketiede on kehittynyt ja palvelujen tarjonta lisääntynyt. Viime vuosina on myös perustettu uusia ympärivuorokauden auki olevia klinikoita, jotka tarvitsevat paljon työvoimaa.

Lemmikkibuumi korona-aikana näkyy nyt eläinlääkäreiden kasvavana tarpeena.

Työn kuormittavuus niin fyysisesti kuin henkisesti voi olla suurta. Osa eläinlääkäreistä on reagoinut siihen siirtymällä osa-aikaiseksi.

Kunnaneläinlääkärit eivät ole työaikalain soveltamisen piirissä. Päivystysvuoro voi alkaa perjantaina, kestää koko viikonlopun ja sen jälkeen saatetaan tehdä vielä maanantaina täysi työpäivä.

Tähän toivotaan muutosta.

”Pitkien päivystysten aikana ajetaan autolla ja tehdään vaativia toimenpiteitä väsyneenä. Eivät rekkakuskitkaan saa ajaa yhtä putkea koko viikonloppua”, Kiviniemi sanoo.

Kunnaneläinlääkärit eivät ole työaikalain soveltamisen piirissä. Pitkien päivystysten aikana ajetaan autolla ja tehdään vaativia toimenpiteitä väsyneenäkin. Kuva: Sanne Katainen

Tilastoissa näkyy alaa vaihtavia eläinlääkäreitä. Helsingin yliopiston aiemman uraseurannan mukaan seitsemän prosenttia valmistuneista eläinlääkäreistä on viiden vuoden päästä opiskelemassa jotain toista tutkintoa. Opiskelemaan lähteneiden lisäksi on muitakin alanvaihtajia.

Näistä kaikista syistä muodostuu kierre, Kiviniemi sanoo. Kun tekijöistä on pulaa, työ kasaantuu ja entistä useampi lähtee väsyttyään pois alalta.

Mitä Eläinlääkäriliitossa odotetaan ministeriön selvitykseltä?

”On hyvä, jos ohjausryhmässä porukalla käydään tilanne läpi, ja mitä milläkin sektorilla voidaan asian korjaamiseksi tehdä.”

MT:n toimitukseen tulleen vinkin mukaan pahin pula on sikoihin erikoistuneista eläinlääkäreistä.

”Kun puhuu sika- tai hevosalan tai pieneläinlääkäreiden kanssa, niin aina nousee esiin, että juuri kyseisellä alalla on erikoistuneista pulaa”, Kiviniemi sanoo.

”Eli kyllä, pulaa on erikoistuneista ja kaikista eläinlääkäreistä. Pula ei koske vain kunnaneläinlääkäreitä, vaan myös yksityisellä puolella ja valtion töissä on eläinlääkäripula.”