Eläinlääkäripula piinaa karjatiloja pohjoisessa Keski-Suomessa – "Ei poikimahalvausta voi siirtää seuraavaan päivään"

Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen toimialajohtaja Sari Kantonen, MTK-Pihtiputaan sihteeri Taina Pietiläinen, maitotilallinen Riitta Pasanen ja lihakarjatilallinen Tomi Pasanen ovat huolestuneet eläinlääkäripulasta pohjoisessa Keski-Suomessa. Viime viikolla muut tutustuivat Tomi Pasasen tilaan Pihtiputaan Korppisen kylässä. Kuva: Petteri Kivimäki

Pihtiputaalla pohjoisessa Keski-Suomessa on kärsitty alkuvuodesta lähtien kroonisesta eläinlääkäripulasta.

"Rekrytointeja meillä on ollut käynnissä vuoden alusta alkaen. Tällä hetkellä on täyttämättä yksi eläinlääkärin vakinainen virka sekä yksi määräaikainen sijaisuus vuoden loppuun. Liian pitkään on kitkuteltu satunnaisilla sijaisilla, jotka hoitavat lyhyitä työpätkiä", Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen toimialajohtaja Sari Kantonen sanoo.

Seudun karjatilat kärsivät tilanteesta, jossa kunnaneläinlääkäreiden virkoja ei ole saatu täytettyä.

MTK-Pihtiputaan sihteeri Taina Pietiläinen pitää tilannetta huolestuttavana.

"Kuntien lakisääteinen tehtävä on järjestää eläinlääkärin virkatyö, johon kuuluu päivystys. Pitkittynyt eläinlääkäripula aiheuttaa maatiloille monia ongelmia", Pietiläinen toteaa.

"Nykytuet velvoittavat siihen, että tiloilla tehdään terveydenhuoltokäynnit säännöllisesti. Jos ei ole eläinlääkäriä, ei niitä pystytä kunnolla hoitamaan."

Maitotilayrittäjä Riitta Pasanen Pihtiputaan Korppisesta on kohdannut eläinlääkäripulasta juontuvia ongelmia arjessaan.

"Jos soittaa eläinlääkärille ja siellä vastataan, että tulen kun kerkeän, niin aiheuttaahan se ongelmia."

Eläinlääkärin puuttuminen aiheuttaa myös taloudellista vahinkoa.

"Valio maksaa kaksi senttiä enemmän maitolitralta vastuullisuuslisää, mutta se edellyttää Nasevan voimassaoloa ja tehtyjä eläinlääkärikäyntejä. Tässä tilanteessa ne ehdot eivät täyty", Pasanen harmittelee.

Lihakarjatilallinen Tomi Pasanen Pihtiputaan Korppisesta kertoo kohdanneensa vastaavia ongelmia.

"Myös lihakarjapuolella on käytössä teurastamojen ja tuottajan välillä laatusopimuksia, jota kautta saa lihalle korkeampaa kilohintaa. Eläinlääkäripulan takia käyntejä ei välttämättä kaikkialla ehditä tehdä ajallaan." 

Pietiläinen muistuttaa, että karjatiloilla tapahtuu akuutteja tilanteita, joihin eläinlääkäri olisi saatava heti paikalle.

"Ei poikimahalvausta voi siirtää seuraavaan päivään vaan hoidon on tultava pikaisesti. Nupotuksia ja hedelmöityskäyntejä voi vielä siirtää, mutta akuuttiin ongelmatapaukseen on saatava heti paikalle lääkäri."

Monet valmistuvat eläinlääkärit suosivat pieneläinpuolta.

"Jos on tottunut hoitamaan pieniä koiria ja joutuukin keskellä yötä Muurasjärvelle poi´ittamaan nautaa, voi järkytys olla melkoinen", Pietiläinen pohtii.

Toisaalta Pihtiputaan haasteena ovat pitkät etäisyydet.

Suurin osa kunnan noin kuudestakymmenestä kotieläintilasta sijaitsee Muurasjärven, Alvajärven, Korppisen ja Elämäjärven kylissä, joista kuntakeskukseen on matkaa kymmeniä kilometrejä.

Pihtiputaan ongelmat eläinlääkäriasiassa kuormittavat pohjoisen Keski-Suomen muita kuntia.

"Tilanne kuormittaa saman päivystysalueen eläinlääkäreitä Kinnulassa ja Viitasaarella", Kantonen sanoo.

Pihtiputaalla toivotaan, että mieluusti molemmat kunnaneläinlääkäreiden virat saataisiin täytetty mahdollisimman pian.

"Kun tilalla käy aina eri eläinlääkäri, joutuu asiat selittämään joka kerta alusta alkaen", Riitta Pasanen sanoo.

Ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen Kuntaliitosta ei ole tietoinen eläinlääkäripulasta.

"Meidän käsityksemme mukaan järjestelmä kyllä toimii ja palveluita on saatavilla."

Suomen eläinlääkäriliiton puheenjohtajan Päivi Lahden mukaan ongelmia on ollut sijaisuuksissa.

”Virantäyttöongelmista en ole kuullut, mutta sijaisten saatavuudessa on kuulunut olevan paikoin ongelmia."

MTK:n tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntija Leena Suojala pitää pohjoisen Keski-Suomen tilannetta harvinaisena.

"Tietääkseni muualla maassa kuin Pihtiputaalla ja Kalajoella ei ole tällä hetkellä vastaavaa tilannetta. Yleisin kipukohta kunnaneläinlääkärijärjestelmässä on päivystyksen toimivuus."

Suojala uskoo, että sopiva eläinlääkäri vakituiseen virkaan löytyy, kun vetovoimatekijät ovat kunnossa.

"Kun palkkaus ja työolosuhteet ovat kunnossa, löytyy osaajia."

Pohjoisessa Keski-Suomessa Suojalan näkemystä ei allekirjoiteta.

"Keski-Suomen yhteistoimintaryhmässä kaikista kunnista paitsi Jyväskylästä kantautuu viestiä eläinlääkäripulasta", Sari Kantonen toteaa.

Kantonen huomauttaa, että Pihtiputaalla on tehty runsaasti töitä, jotta eläinlääkärin virka olisi houkutteleva.

"Kunnaneläinlääkärin työn suuri sitovuus vaikuttaa suurimmalta ongelmalta. Tulemme tässäkin vastaan. Tuleva eläinlääkäri saa itse joustavasti vaikuttaa siihen, tekeekö täyttä viikkoa vai osa-aikaista. Palkkaus meillä on jo keskimääräistä paremmalla tasolla."

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) luonnehtii Pihtiputaan eläinlääkäripulaa huolestuttavaksi tapaukseksi.

"Kun Suomessa on paljon tahoja, jotka ovat erittäin huolissaan eläinten hyvinvoinnista, niin tämän asian soisi nousevan tärkeämmäksi asiaksi. Viljelijät eivät pysty huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista, jos eivät saa eläinlääkäriä silloin kuin tarvitaan", Kalmari toteaa.

Kalmarin mukaan eläinlääkäreiden saatavuus on heikentynyt viime vuosina maaseutualueilla eri puolilla maata.

"Jo pitkän aikaa eläinlääketieteelliseen on enenevissä määrin hakeutunut porukkaa, jonka pääasiallisena tavoitteena on pieneläinpuoli. Olisi tärkeää saada koulutukseen sellaisiakin ihmisiä, joiden haaveena olisi maaseutuelämä ja tuotantoeläimistä huolehtiminen", hän kommentoi.

Kalmari väläyttääkin oman koulutuslinjan perustamista tuotantoeläinlääkäreille.

"Nyt kun me tehdään esimerkiksi eläinten hyvinvointilainsäädäntöä, olisi hyvä uudistaa samalla koulutusta. Olisi syytä perustaa erillinen tuotantoeläinlinja, jonne haetaan suoraan"; Kalmari sanoo.

"Ajattelisin näin, että olisi hyvä, jos olisi uusi linja ja erilliset haut."

Kansanedustaja uskoo, että erillisen tuotantoeläinlinjan perustamisen myötä tuotantoeläinlääkärit olisivat nykyistä soveltuvampia työhönsä.

"Silloin sinne hakeutuisi ihmisiä, jotka ajattelisivat, että tuotantoeläimet ovat se oma juttu. Nythän eläinlääkärikoulutukseen voi hakeutua jopa ihmisiä, jotka haluaisivat lopettaa koko kotieläintuotannon Suomesta", Kalmari sanoo.

Keskisuomalainen Kalmari pitäisi luontevana, että tuotantoeläinlääkäreitä koulutettaisiin maakunnassa pääkaupunki Helsingin sijaan.

"Esimerkiksi Jyväskylä ja Kuopio olisivat pohtimisen arvoisia paikkoja, jos tällainen uusi koulutuslinja päätettäisiin perustaa."