Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) on päättänyt asettaa selvityshenkilön tutkimaan eläinlääkärikoulutuksen kehittämistarpeita. Syynä on eläinlääkäripula.
”Eri puolilta Suomea on tullut paljon vetoomuksia ja pyyntöjä erityisesti tuottajaväestön parista. Tuotantoeläinlääkäreitä ei tahdo maaseudulla saada”, ministeri kertoo MT:lle.
Selvitystä lähdetään tekemään yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.
”Tavoitteena on tutkia, riittävätkö koulutusmäärät, pitääkö koulutusta muuttaa, miksi avoimia työpaikkoja ei saada täytettyä ja miten saataisiin pulaan vastattua parhaiten.”
Tehtävään sopivan henkilön haku on parhaillaan käynnissä. Loppuraportti voisi olla valmis vuoden vaihteeseen mennessä.
”Jos raportissa ilmenee jotain isompia, paljon rahaa vaativia ehdotuksia, voivat ne olla jopa seuraavissa hallitusneuvotteluissa pohjana”, ministeri Honkonen toteaa.
Eläinlääkäripula ei ole aivan yksiselitteinen asia.
”Ongelmia on alueellisesti ja eläinlajikohtaisesti. Pahimmat alueet ovat Itä- ja Pohjois-Suomi”, sanoo MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala.
Eläinlääkäriliiton puheenjohtajan Katri Kiviniemen mukaan pulaa on jopa pääkaupunkiseudun pieneläinlääkäreistä.
”Mitä kauemmas kasvukeskuksista mennään, sitä pahemmaksi tilanne menee. Loma-ajat ovat erityisen haastavia.”
Vuosittain valmistuu noin 100 eläinlääkäriä. Eläköitymisiä alalta on noin 30–40 vuodessa.
Nettolisäys pitäisi siis olla noin 60–70 eläinlääkäriä, Kiviniemi arvioi.
Mihin eläinlääkäreitä ”katoaa” työmarkkinoilta?
”7 prosenttia valmistuneista on viiden vuoden päästä opiskelemassa jotain toista tutkintoa eli vaihtaa alaa. Monet tekevät työn kuormittavuuden takia osa-aikaisuuksia. Eläinlääketiede on kehittynyt ja tarjottavien palveluiden määrä laajentunut, lisäksi ympäri vuorokauden toimivat klinikat tarvitsevat huomattavan määrän eläinlääkäreitä toimiakseen. Koronan synnyttämä lemmikkibuumi näkyy työvoiman tarpeena pieneläinklinikoilla”, Kiviniemi luettelee.
Haastavaa on saada täytettyä kunnaneläinlääkärin virkoja varsinkin syrjäseuduilla. Sijainnin lisäksi syinä ovat Kiviniemen mukaan työn kuormittavuus sekä päivystyksestä maksettava korvaus sen sitovuuteen nähden.
”70 prosenttia kunnaneläinlääkäreistä tekee yli 60-tuntista työviikkoa ja 10 prosenttia yli 80-tuntista. Osa tästä on päivystystä, josta maksetaan arkena 3,69 euroa tunnilta ja viikonloppuna 6,36 euroa.”
Niin kunnaneläinlääkärin kuin praktiikkaa tekevän työhön liittyy myös henkistä kuormitusta.
”Eläinlääkäreillä on usein kovat vaatimukset itselleen, mutta niin on eläinten omistajillakin. On ollut tapauksia, joissa eläinlääkäri on joutunut maalittamisen kohteeksi sosiaalisessa mediassa.”
Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen on kuntien velvollisuus. Monet kunnat ovat mukana yhteistoiminta-alueissa, jotka järjestävät yhdessä ympäristöterveydenhuollon, johon eläinlääkintähuolto kuuluu.
Uusi eläinlääkintähuoltolaki on menossa eduskunnan käsittelyyn viimeistään syksyllä. Muutoksia olisi tulossa eläinlääkärien palkkaukseen ja kuntien puolesta tarjottaviin palveluihin.
MTK:n Suojala pelkää, että tämä vähentäisi kunnaneläinlääkärin viran houkuttelevuutta entisestään.
”Uudessa laissa pitää ottaa kilpailulainsäädäntö huomioon. Monet kuntien tällä hetkellä tarjoamat eläinlääkäripalvelut ovat sellaisia, joita tehdään yksityisellä puolella. Yksityiset palveluntarjoajat kokevat, että julkisella rahalla subventoidaan samaa toimintaa, mitä he tekevät ilman tukea. Esimerkiksi koirien sterilisaatio olisi jäämässä kuntien palveluista pois.”
Lisäksi uuden lain mukaan kunnat voisivat halutessaan siirtää eläinlääkärit kokonaispalkkaukseen, mikä tarkoittaisi Suojalan mukaan pienempiä ansioita eläinlääkäreille, mutta maksujen kallistumista asiakkaille.
Eläinlääkäripulassa on kysymys myös eläinten hyvinvoinnista.
”On ollut tilanteita, joissa kunnan päivystäjä on sairastunut, eikä ketään muuta päivystävää eläinlääkäriä ole saatu tilalle. Järjestelmä on haavoittuvainen”, Kiviniemi kertoo.
”Pohjimmiltaan kyse on siitä, kuinka paljon julkisen talouden pitää osallistua eläinlääkäripalvelujen tuottamiseen, että joka puolella Suomea olisi toimivat ja kohtuuhintaiset peruseläinlääkäripalvelut”, Suojala sanoo.
Lue lisää:
Eläinlääkäreille oma vertaistukipuhelin – työn kuormittavuus lisääntynyt huomattavasti
