Ruotsalainen sianlihantuotanto pystyisi pienentämään ilmastopäästöjään merkittävästi

Suomalaisia porsaita lämpölampun alla.  Kuva: Viestimedian arkisto

Ruotsalaisen sianlihantuotannon vaikutuksia ilmastoon voidaan vähentää 43 prosenttia vuosien 2020 ja 2030 välillä. Vuoteen 2050 vähennys voi olla 56 prosenttia. Näin todetaan raportissa, joka on kolmas osa Lantmännenin tietosarjassa Tulevaisuuden maatalous. Siinä kuvataan, miten päästään ilmastoneutraaliin ja samalla kannattavaan sianlihantuotantoon vuoteen 2050 mennessä.

Yli puolet teurassikojen hiilijalanjäljestä tulee rehusta ja yli kolmasosa lannasta, raportti kertoo. Sen mukaan ruotsalaisen sianlihantuotannon ilmastojalanjälki on jo nyt kansainvälisesti vertaillen suhteellisen pieni.

Vielä pienemmäksi sitä voidaan saada muun muassa tehostamalla rehuntuotantoa kasvinjalostuksen keinoin, tuottamalla biokaasua ja syöttämällä sioille entistä enemmän elintarvikejalostuksen sivuvirtoja. Rehuntuotannossa kannattaisi lisätä esimerkiksi hiilensidontaa sopivia viljelykasveja valitsemalla.

Keinot ilmastojalanjäljen pienentämiseksi ovat ajankohtaisia muun muassa siksi, että monet isot ruotsalaiset elintarvikeyritykset ovat ottaneet käyttöön menetelmiä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä menetelmät koskevat paitsi yrityksiä itseään myös niiden tavarantoimittajia ja asiakkaita, kertoo ATL.

Esimerkiksi kasviöljyjen ja -rasvojen valmistaja AAK ja broilerpakasteisiin erikoistunut Scandi Standard ovat ottaneet käyttöön niin sanotut Science Based Targets -tavoitteet. Nämä tieteeseen perustuvat tavoitteet osoittavat yrityksille, kuinka paljon ja kuinka nopeasti niiden on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään (GHG) estääkseen ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset.

Framtidens Jordbruk och Grisproduktion

ATL: Så ska svenska grisar överträffa handelns klimatkrav