Hevosen jättämä hiilijalanjälki vaihtelee suuresti – hanke opastaa hevosyrittäjiä

Hevosten yliruokinnan välttäminen ja laitumista huolehtiminen ovat osa ympäristökuormituksen estämiseksi talleilla tehtävää työtä. Kuva: Kati Susi

”Hevostalouteen liittyvää hiilijalanjälkilaskentaa on tehty vielä hyvin vähän. Yhden hevosen hiilijalanjälki vaihtelee ja sen suuruuteen eniten vaikuttavia tekijöitä ovat hevosen rehuntarve sekä hevosen ja rehun kuljetus”, toteaa Hevostietokeskuksen ympäristöneuvonnasta vastaava filosofian tohtori Sanna Airaksinen.

Tieteellinen tutkimus hevosen hiilijalanjäljestä julkaistiin Ruotsissa vuonna 2011. Sen mukaan yhden hevosen vuosittainen hiilijalanjäljen suuruus oli 1400–5300 hiilidioksidikiloa eli hiilidioksiekvivalenttia. Airaksinen kertoo, että viime vuonna Sitran julkaiseman keskimääräisen suomalaisen ihmisen vastaava luku oli 9610 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

Hänen mukaansa tallien ympäristökuormituksen vähentämisen kannalta tärkeitä asioita ovat esimerkiksi hevosten yliruokinnan välttäminen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvien kuljetusten vähentäminen.

”Lannan käsittelyllä ja käytöllä on yhteys sekä kasvihuonekaasupäästöihin että ravinnevalumiin, joten on tärkeää, että tarhat ja harjoitusalueet siivotaan ja lanta hyödynnetään mahdollisimman lähellä”, Airaksinen sanoo.

Hän muistuttaa, että hevosten laitumista on tärkeää pitää huolta, koska elinvoimainen kasvillisuus sitoo ilmakehässä olevaa hiilidioksidia maaperään.

”Ruokinnan tarkistamiseen on olemassa työkaluja ja jaloittelutarhan ja ratsastuskentän säännöllinen siivous ovat verraten helposti toteutettavissa ainakin sulan maan aikaan.”

Yksi hevosalan hiilijalanjälkeen vaikuttavista tekijöistä on hevosten kuljettaminen. Kuva: Elina Paavola

Hänen mukaansa kuljetuksista aiheutuvien päästöjen vähentämismahdollisuudet ovat yhteydessä tallin sijaintiin ja kuljetuskalustoon, eikä niihin välttämättä ole helppo vaikuttaa.

”Maanviljely ja laitumista huolehtiminen edellyttävät tietoa luonnon monimuotoisuutta ja maaperän hiilen sidontaa edistävistä viljely- ja laiduntamismenetelmistä. Ympäristövastuullisella toiminnalla, eli resurssien tehokkaalla käytöllä voidaan säästää kustannuksia. Vastuullisuuden todentaminen voi olla eduksi talliyrityksen palveluja markkinoitaessa”, Airaksinen kannustaa tallinpitäjiä.

Hän kertoo, että hankkeessa toteutetaan aluksi sähköinen kysely, jonka avulla kartoitetaan hevostalleilla nykyisin käytössä olevia toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmakehässä olevan hiilidioksidin sitomiseksi kasveihin ja maaperään. Lisäksi selvitetään tallinpitäjien ajatuksia ympäristötyöhön liittyvistä kehittämistarpeista ja mahdollisista tekijöistä, jotka ovat toiminnan kehittämisen esteenä.

”Saatua tietoa käytetään hyödyksi hankkeen neuvontamateriaaleissa ja webinaareissa”, hän sanoo.

Neuvontamateriaalit ja videotallenteet julkaistaan Suomen Hevostietokeskuksen verkkosivuilla ja YouTube-kanavalla. Hankkeen infotilaisuuksista ja materiaaleista tiedotetaan sosiaalisessa mediassa ja Hevostietokeskuksen verkostojen kautta.

”Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että hevosyrittäjä kykenee vakuuttamaan asiakkaansa, naapurinsa ja yhteistyökumppaninsa siitä, että tallin toiminnassa otetaan myös ympäristö huomioon. Toiminnan vastuullisuuden todentaminen onnistuu helpommin, kun kehitettävät kohteet on määritelty ja ne voidaan mitata.”

Ajopaikkojen kunnossa pitämisen hyvät käytännöt ovat yksi asia, joista hankkeessa etsitään kokemuksia. Arkistokuvassa Juhani Heikkinen ja Virin Varpu Killerin hiittisuoralla. Kuva: Petteri Kivimäki

Hevostalleilta ja maatiloilta etsitään esimerkkejä ympäristön kannalta hyvistä toimintatavoista, kuten energian käytön tehostamisesta, veden säästämisestä, hiilensidontaa edistävistä viljely- ja laiduntamiskäytännöistä sekä kuljetusten tehostamisesta.

”Myös ulkoratsastuskenttien ja ajomaastojen pohjien kunnossa pysyminen ovat kiinnostuksen kohteena”, Airaksinen kertoo.

Hankkeen yksi näkökulma käytännön tiedon välittämisen lisäksi on tuoda esille ympäristövastuullisuuteen panostamisen merkitys koko hevosalan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta.

Hankkeen reilun 100 000 euron rahoitus tulee Pohjois-Savon ELY-keskukselta ja Euroopan maaseuturahastolta.