Asiantuntija neuvoo: Avioehto voi turvata maatilan tulevaisuuden erotilanteessa
Talousasioista kannattaa sopia ennen häitä, neuvoo maatalousyrittäjien eroproblematiikkaan perehtynyt Laura Kujala.
Erotilanteessa asioista sopiminen voi osoittautua vaikeaksi. Laura Kujalan mielestä olisi tärkeää, että maatalousyrittäjät tiedostaisivat avioeroon ja muihin odottamattomiin elämän käänteisiin liittyvät taloudelliset riskit.Silloin kun on rakastunut ja häät ovat tulossa, voi tuntua todella tympeältä ryhtyä puhumaan siitä, mitä tapahtuu, jos joskus erotaan. Niin kannattaisi silti tehdä, toteaa avioehdosta ja hallintaoikeustestamentista agrologiopintojen lopputyön tehnyt Laura Kujala.
Sillä tympeää tai ei, noin puolet avioliitoista päättyy eroon. Ja naimisiinmenon jälkeen asian puheeksi ottaminen lienee vielä ristiriitaisempaa.
Maatalousyrittäjällä avioero voi johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin. Jos maatilaomaisuus arvotetaan markkinahintaan ja puolisolle on maksettava puolet omaisuuden arvosta, tilan pitoa voi olla pahimmillaan mahdotonta enää jatkaa.
"Jos tila ostetaan yhdessä, avioehdolla ei ole samanlaista merkitystä, koska omaisuus on yhteistä. Avioehtoa kannattaa säännöllisesti tarkastella ja tarvittaessa päivittää, jos tilanne on muuttunut."
Kujalan tekemissä viljelijähaastatteluissa tuli esiin muun muassa sellainen tapaus, että avioehtosopimus oli myöhemmin päätetty purkaa.
"Jos on työskennelty yhdessä monta vuotta ja ehkä on ostettu lisää maatalousomaisuuttakin yhdessä, niin voidaan päätyä siihen, että on reilua purkaa avioehto."
Silloin kun maatalouteen on tehty isoja investointeja ja velkaa on paljon, maksettavan tasingon määrä ei ole välttämättä tilanteessa suurin talousongelma. Velkojen myötä jaettava hupenee.
Avioehdon ei tarvitse koskea kaikkea omaisuutta.
"Esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa toinen omistaa ja hoitaa tilan ja toinen on muualla töissä, voi olla järkevää, että avio-oikeutta rajataan maatalousomaisuutta koskien."
Jos avioehdon laatiminen tuntuu vaikealta puheenaiheelta, kannattaa ottaa huomioon, ettei sillä ole mitään merkitystä, jos eroa ei tule.
Kolikon toisella puolella painaa se, mihin avio-oikeutta tarvitaan; olisi epäoikeudenmukaista, jos vuosia tilalla työskennellyt tai perhettä hoitanut puoliso jäisi tyhjän päälle.
"On tapaus- ja henkilökohtaista, minkä kukin näkee reiluna. Ketään ei voi pakottaa tekemään avioehtosopimusta ja se on aviopuolisoiden välinen sopimus", Kujala toteaa.
"Tärkeintä on tiedostaa asia ja ymmärtää riskit, jos avioehtoa ei tehdä."
Hän muistuttaa, että esimerkiksi palkanmaksulla voi huolehtia siitä, että toinen saa osuutensa tehdystä työstä.
Kujalan tekemissä haastatteluissa osa viljelijöistä koki, että asiasta ei ole tarjolla tarpeeksi neuvontaa, toisten mielestä tietoa taas oli riittävästi.
"Pankilla on maatalouden rahoittajana suuri riski. Sen vuoksi olisi hyvä, että pankit olisivat kiinnostuneita näistä asioista ja ottaisivat niitä esiin."
Netistä löytyy paljon tietoa, mutta Kujala suosittelee välttämään sopimusten omatoimista laatimista netin mallien mukaan. Tapauskohtaisesti on pystyttävä huomioimaan niin monta asiaa, että hyvää lopputulosta on vaikeaa saada aikaan ilman juridista ja maatilatalouden perusteellista osaamista.
"Käyttäkää maatalouteen perehtynyttä juristia – nimenomaan maatalouteen perehtynyttä. Ja myös testamenttiasioita kannattaa miettiä."
Esimerkiksi maatalousomaisuuden arvottamisella voi olla erotilanteessa iso merkitys.
"Maatalousomaisuuden tuottoarvo on pieni. Jos tilalla työskennellään yhdessä, voi harkita sellaista sopimusta, että tila arvotetaan erotilanteessa sukupolvenvaihdossopimuksen arvoilla."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

