Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maitovaltias – siellä syntyy 16 prosenttia koko Suomen maitorahavirroista

Matti Tyhtilä (vas.), Jari Ahlholm, Timo Lehtiniemi, Heikki Sutela ja Kaarlo Sutela tuntevat Pohjois-Pohjanmaan maitomenestyksen taustat. Kuva: Pekka Fali

Lähdenpä selvittämään, miksi maan suurin maitomaakunta on niin suuri. Määränpäänä siis Pohjois-Savo.

Mutta hetkinen, eipä olekaan! Tilastojen mukaan Pohjois-Pohjanmaa on selkeä ykkönen: sen tiloilla syntyy 16 prosenttia koko Suomen maitorahavirroista.

Niinpä Heikki Sutelan navetassa Lumijoella kokoontuu pian iso joukko alan asiantuntijoita: Sutela itse, hänen isänsä Kaarlo Sutela, MTK-Pohjois-Suomen puheenjohtaja Jari Ahlholm ja toiminnanjohtaja Matti Tyhtilä sekä elykeskuksen maaseutuyksikön päällikkö Timo Lehtiniemi.

He saavat selittää, miksi maito keskittyy niin vanhasti tänne.

Sutelat korostavat maidontuotannon pitkiä perinteitä. Alueella on totuttu ajattelemaan, että karjassa on talon turva.

Ja jos maidontuotannossa haluaa pysyä, on pakko laajentaa, Heikki Sutela toteaa. "Ei auta kuin kehittää, muuten putoaa kelkasta."

Se näkyy tilastoissakin. Lehtiniemi kertoo, että alueella rahoitettiin viime vuonna 25 uutta navettaa tai laajennusta. Tänäkin vuonna päästäneen yli 20:n.

Yhden robotin navetoita ei juurikaan enää rakenneta. Nyt laajennetaan yhdestä kahteen tai rakennetaan saman tien kahden robotin yksikkö.

Lehtiniemi toteaa, että Pohjois-Pohjanmaalla on EU-ajan alusta lähtien haluttu panostaa perusmaatalouteen. "Mutta hallinnon, neuvonnan ja tuottajajärjestön kannustus eivät tietenkään johtaisi mihinkään ilman aktiivista yrittäjäkuntaa."

Perinteiden lisäksi myös alueen luonto sanelee nuotit tuotannolle.

Näin pohjoisessa leipävilja ja erikoiskasvit eivät juurikaan ole vaihtoehtoja, perunaa lukuun ottamatta. Nurmi sen sijaan menestyy, samoin rehuvilja. Pohjois-Pohjanmaan pelloista puolet onkin nurmella.

Kolmannes alueen pelloista on eloperäisiä maita. Siksi puheet turvemaiden muokkauskiellosta ovat alueen tuottajille myrkkyä – kielto veisi monelta toimintaedellytykset, Tyhtilä sanoo.

Olemassa olevien peltojen lisäksi alueella on raivattu paljon metsiä pelloksi. 20 000 hehtaaria tällaista maata on tukioikeuksia vailla.

Alueen maitotilojen keskipeltoala on maan suurimpia, reilut 70 hehtaaria.

"Kun peltoa on paljon, se helpottaa myös investointeja, koska vakuuksia riittää", aiemmin pankkialalla työskennellyt Tyhtilä huomauttaa.

Tuotantokeskittymien taustalla on myös psykologiaa. Ahlholm toteaa, että naapurien esimerkki rohkaisee ja kannustaa investoimaan.

Keskittymien etuna on se, että kokemuksia ja vinkkejä on helppo jakaa kollegoiden kanssa.

Lisäksi syntyy kone-, pellonvaihto-, rehu- ja monenlaista muuta yhteistyötä sekä urakointia. Ne kaikki virtaviivaistavat toimintaa ja auttavat pitämään kustannuksia kurissa.

Haittana taas on se, että kilpailu pellosta kiristyy ja hinta nousee.

Pohjois-Pohjanmaalla tuotanto ja jalostus kulkevat tiiviisti käsi kädessä.

Alueella tuotetaan 380 miljoonaa kiloa maitoa vuodessa. Siitä valtaosa, 300 miljoonaa kiloa, jalostetaan esimerkiksi juustoiksi ja jugurtiksi. Vain pieni osa myydään matalan jalostusarvon purkkimaitona.

Isoja yksikköjä ovat muun muassa Valion Haapaveden meijeri, joka on tunnettu juustoistaan, ja Oulun meijeri, jossa tehdään jugurtteja. Ouluun sijoittuu myös Valion uusin aluevaltaus, jäätelötehdas.