
Somestakin tuttu Ratia Ranch joutuu ehkä karsimaan eläinmäärää, koska rehua ei kuivuuden takia saatu tarpeeksi
Valtakunnallisesti rehusadot ovat onnistuneet pääasiassa hyvin. Itäisellä Uudellamaalla tilanne on kuitenkin toinen.Askola
Johanna Ratia lempilehmänsä Enyan kanssa. Ratia uskoo, että lihan suoramyynnille on edelleen kysyntää tulevaisuudessa. Kuva: Carolina HusuAskolassa sijaitsevalla Ratia Ranchilla on ruokittavana 75 nautaa, joista suurin osa on ylämaankarjaa.
Normaalisti tähän aikaan vuodesta laitumilla on vielä syötävää. Paaliruokinta aloitetaan yleensä syys-lokakuun vaihteessa, viljelijä Johanna Ratia kertoo. Nyt sitä on jouduttu kuivuuden takia aikaistamaan. Ruokintaa jouduttiin höystämään niittorehulla jo kesällä, koska laitumilla nurmi kasvoi heikosti.
Vettä ei ole käytännössä tullut yhtä elokuun lopun ukkoskuuroa lukuun ottamatta yhtään.
Tällä hetkellä sato on jäämässä noin parisataa paalia vajaaksi. Normaalina vuonna paaleja kuluu 500–600 kappaletta.
Oman haasteensa ostorehun kanssa tuo, että tila on luomussa. Ratian mukaan lähialueilla on paljon luomutuottajia, mutta koska kaikilla on sama tilanne niukan rehusadon suhteen, sitä ei välttämättä riitä myyntiin asti.
Kauempaa ei ole taloudellisesti järkevää alkaa rahtaamaan paaleja.
”Vaihtoehtona on vähentää eläinmäärää. Jo 10 eläimen vähennys saattaisi riittää.” Johanna Ratia
Ratia ei vielä ole lyömässä hanskoja tiskiin, mutta joutuu aktiivisesti miettimään sopeutustoimia. Pienellä tilalla jo pienillä toimilla saadaan näkyvää aikaiseksi.
”Vaihtoehtona on vähentää eläinmäärää. Jo 10 eläimen vähennys saattaisi riittää”, Ratia pohtii.
Rehuhävikkiä Ratia yrittää suitsia. ”Varsinkin, kun sonnit tykkäävät heittää rehua sarvillaan.”
Ratkaisut eläinten vähentämisestä Ratia aikoo kuitenkin jättää viime tippaan. Jos kevät olisi normaalia aikaisemmassa, se helpottaisi vähän.
Kuiviin vuosiin pitää alkaa varautua kasvilajivalinnoilla ja yhteistyöllä.
”Ensi vuonna ykkössato tehdään kaikilta mahdollisilta saatavilla olevilta lohkoilta.”
Myös Ratian tilalla ensi vuoteen siirtyneet nautapalkkiot vaikeuttavat liiketoimintaa. Tilan kulurakenne on hyvin erilainen kuin maitotiloilla, mutta yhtä lailla kulut ovat emolehmätilalla nousseet.
Suurin kuluerä on karkearehujen teko. Sen hoitaa urakoitsija, joka on joutunut myös nostamaan taksojaan.
Ylämaankarja laiduntaa talvetkin ulkona, joten tuotantorakennuksia ei ole. Energiaa kuluu sähköaitoihin ja lämmitettäviin juomakuppeihin. Kivennäisten ja vitamiinien hinnat ovat nousseet, samoin lihan teurastus- ja pakkaushinnat.
Ratia myy lihaa suoraan tilaltaan ja on joutunut nostamaan tuotteidensa hintoja. Koronan aikana noussut asiakasmäärä on nyt palautunut normaalille tasolle.
Ainakaan toistaiseksi yleinen kustannusten nousu ei ole näkynyt asiakasmäärissä. Loputtomiin lihan hintaa ei kuitenkaan voi nostaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






