MTK: Uusi tukijärjestelmä "tulee muuttamaan viljelyä kasvinviljelytiloilla" – kannusteet syysmuokkaukseen ja kevätviljakiertoon heikkenevät

Cap-suunnitelmaluonnos "haastaisi toteutuessaan aika kovalla kädellä perinteisiä viljelytapoja", arvioi MTK:n maatalouslinjan tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen MT:lle. Kuva: Timo Filpus

Syysmuokkaukseen perustuvan viljelykierron tuet heikkenevät, jos Suomen esitys tulevan cap-kauden eli vuosien 2023–27 viljelijätuiksi toteutuu tämänhetkisen esityksen mukaisena.

Maa- ja metsätalousministeriön 2.7. lausuntokierrokselle lähettämä Suomen cap-suunnitelmaluonnos "haastaisi toteutuessaan aika kovalla kädellä perinteisiä viljelytapoja", arvioi MTK:n maatalouslinjan tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen MT:lle. Näitä olisivat esimerkiksi syysmuokkaukseen perustuva kevätviljojen viljely tai nurmen uusiminen niin, että syksyllä lohkolle levitetään karjanlantaa ja se kynnetään.

"Kokonaisuudessaan tämä paketti tulee kasvinviljelytiloilla muuttamaan viljelyä. Satokasvilla oleville pelloille esityksessä on tarjolla kovin vähän ja rajoitetusti toimia."

Vuodesta 2023 lähtien syysmuokatulle kevätviljalohkolle tai syksyllä päätettävälle satonurmelle maksettaisiin perustulotukea, luonnonhaittakorvausta ja ympäristökorvauksen tilakohtaisen toimenpiteen korvausta yhteensä "nippanappa yli 400 euroa hehtaarilta".

Osalla vilja-alasta voi jatkossakin päästä korkeampaan tukitasoon kylvämällä kerääjäkasvia ja jättämällä lohkon kasvipeitteiseksi. Se ei silti riitä muuttamaan kokonaiskuvaa muutoksen suunnasta, Lappalainen laskee.

"Viljatiloilla raha tulee ohjaamaan pellon käyttöä siihen, että viljelijöiden on yksinkertaisesti pakko valita erilaisia täydentäviä toimia esimerkiksi ekojärjestelmästä tai ympäristökorvauksen lohkokohtaisista toimenpiteistä."

Nämä vaihtoehdot olisivat esimerkiksi luonnonhoitopeltoja ja muita ei-satonurmia.

Cap-suunnitelman lausuntokierros jatkuu vielä 10.9. asti. Muutoksia esitykseen voi siis vielä tulla sidosryhmien antamien lausuntojen perusteella.

Lopullisia johtopäätöksiä tulevasta tukijärjestelmästä, eri tukien euromääristä ja painotuksista tai tukien ehdoista luonnoksesta ei siten ole vielä syytä tehdä. Esimerkiksi trilogien eli EU:n lainsäädäntöelinten eli parlamentin, neuvoston ja komission keskinäisten neuvotteluiden vaikutuksia maa- ja metsätalousministeriön suunnitelma ei vielä sisällä, Lappalainen huomauttaa.

Myös Lappalaisen mainitsema 400 euron hehtaaritukitaso voi olla vaakalaudalla, mikäli Suomen on pakko viedä täytäntöön EU:n edellyttämä uudelleenjakotuki tai vihreän arkkitehtuurin ekojärjestelmään joudutaan ohjaamaan esitettyä enemmän varoja.

Uudelleenjakotuella EU pyrkii kohdentamaan tukieuroja suurilta tuensaajilta pienille ja keskisuurille tiloille.

"Jos uudelleenjakotuki pitää toimeenpanna Suomessa, se vähentää perustulotuen hehtaarikohtaista euromäärää."

Perustulotuen määrä riippuu nykyisen perustuen tavoin muiden suorien tukien kokonaismäärästä. Perustulotukea maksetaan se määrä, joka jää suorien tukien kokonaismäärästä käytettäväksi sen jälkeen, kun määrästä on vähennetty kaikki muut suorat tuet.

Ministeriön luonnoksessa perustulotukea maksettaisiin AB-alueella 130–160 euroa hehtaarille, C-alueella 130–150 euroa.

Päällisin puolin Suomen cap-esitys ei nykyjärjestelmään verrattuna merkitse suurta mullistusta: valtaosa tuista ja eri toimenpiteistä tukijärjestelmien sisällä jatkuu samankaltaisina ja ainakin lähes samannimisinä kuin nykyisin. Myös kokonaisrahoitus säilyy ennallaan.

Yksityiskohtaisissa ehdoissa voi kuitenkin olla hyvinkin periaatteellisia muutoksia, joilla on merkittävä vaikutus kokonaisuuteen, Lappalainen huomauttaa.

Näkyvin muutos on nykyisen viherryttämistuen siirtyminen historiaan ja sen korvaava suorien tukien ekojärjestelmä. Nykyisistä ympäristökorvauksen toimenpiteistä talviaikainen kasvipeitteisyys siirtyy ekojärjestelmään.

Kaikki ekojärjestelmän toimenpiteet ovat yksivuotisia ja viljelijälle vapaaehtoisia.

Toimenpiteistä maksetaan tukea toteutuneiden hehtaarien mukaan. Esimerkiksi kasvipeitteisyystoimenpiteessä korvausta on tähän asti maksettu portaittain nouseva määrä koko viljelyssä olevalle korvauskelpoiselle alalle. Jatkossa tuki kohdistuu vain kasvipeitteisille lohkoille.

Toinenkin merkittävä ero ekojärjestelmän ja ympäristökorvauksen välillä on: Ympäristökorvauksessa toimenpiteiden tukitaso on tiedossa ennalta. Sen sijaan ekojärjestelmässä tukitasot ovat suhteessa siihen, miten paljon kunakin vuonna kyseistä toimenpidettä valitaan.

"Ei siis luvata tiettyä tukitasoa vaan haarukka, johon tuki asettuu."

Nykyisessä tukijärjestelmässä käytössä olevat ympäristökorvauksen kohdentamisalueet poistuvat uusien tukien myötä, Lappalainen kertoo. Käytännössä korvaus lohkokohtaisista toimenpiteistä on siis sama kaikille peltohehtaareille sen sijainnista riippumatta.

Toisaalta toimenpiteiden vaikutusten kohdentumista parannetaan esimerkiksi tiukentamalla suojavyöhykkeiden ehtoja. Myös suojavyöhykkeiden tukitaso laskee nykyisestä.

Nykyinen hallitus on ohjelmassaan kirjannut maatalouspolitiikkansa cap-uudistusta koskeviksi tavoitteiksi parantaa ympäristön tilaa ja eläinten hyvinvointia, hillitä tukien pääomittumista pellon hintaan sekä suunnata tukien painopistettä aktiiviviljelyyn.

Ainakin painotus aktiiviviljelyyn jää uudistusta koskevan luonnoksen perusteella peltoviljelyn osalta hieman kesken, Lappalainen huomauttaa.

Hän viittaa nimenomaan kannusteisiin ilmoittaa peltoja erilaisiin nurmitoimenpiteisiin, erityisesti luonnonhoitopelloiksi ja viherlannoitusnurmeksi. "Muilta osin hallitusohjelman kirjaukset vaikuttaisivat toteutuvan."