Suomenkarja ja karjanhoitoperinne Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle ‒ ”Uskon nimeämisen vahvistavan rodun asemaa”

Länsisuomenkarjaa Hulikan maitotilalla. Arkistokuva.  Kuva: Markku Vuorikari

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Unescon Elävän perinnön kansalliseen luetteloon, tiedottaa NordGen.

Mukaan kirjattiin myös suomenkarja ja karjanhoitoperinne. Suomenkarja on yhteisnimitys itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjalle, jotka ovat suomalaisia alkuperäisrotuja.

Kolmatta kertaa järjestetty haku keräsi kaikkiaan 41 hakemusta, joista 28 täytti tekniset vaatimukset. Luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta.

Suomenkarjatyöryhmä pitää nimeämistä Unescon kansalliselle listalle merkittävänä tunnustuksena karjanpitäjille.

”Uskon nimeämisen vahvistavan suomenkarjan asemaa ja edistävän myös geenivaratyötä näkyvyyden lisääntymisen myötä”, toteaa tiedotteessa Pohjoismaisen geenivarakeskuksen kotieläinsektorin johtaja Mervi Honkatukia.

Nimeämisperusteina mainittiin muun muassa se, että suomenkarjan karjanhoitoon kuuluu edelleen paljon hoitoon ja ihmis-eläinsuhteisiin liittyviä perinteitä sekä tietotaitoa.

Elävän perinnön kansalliseen luetteloon päässeitä kohteita on mahdollista ehdottaa edelleen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainväliseen luetteloon.

Suomenkarjatyöryhmä harkitsee tätä, mutta asian edistämiseksi tarvitaan pohjoismaista yhteistyötä, tiedotteessa todetaan.

Pohjoismaisilla alkuperäisroduilla on yhteisiä juuria ja osin samoja hoitoperinteitä.

Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Luetteloinnin avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä sekä tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea niiden jatkuvuutta Suomessa.

Kansalliseen luetteloon valittujen kohteiden on ensin oltava mukana Elävän perinnön wikiluettelossa, johon eri yhteisöt voivat lisätä artikkeleita merkityksellisestä kulttuuriperinnöstä. Näin varmistetaan, että myös ne perinteet, jotka eivät pääse kansalliseen luetteloon, saavat näkyvyyttä.

Suomen Elävän perinnön wikiluettelossa on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä. Luettelo on herättänyt kiinnostusta myös maailmanlaajuisesti.