Elintarvikkeiden ympäristöjalanjäljet halutaan helpommin vertailtaviksi – ”Pelkkä hiilijalanjälki ei anna riittävän kattavaa kuvaa"

Mukana olevat yritykset edustavat kauppaa, elintarviketeollisuutta, ateriapalvelusektoria, alkutuotantoa ja alkutuotannon panosteollisuutta. Kuva: Sanne Katainen

Elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkilaskennoille kehitetään yhdenmukaistettua, tieteeseen perustuvaa ja käytäntöön sovellettavaa mallia, joka mahdollistaa muun muassa eri tuotteiden ja tuoteryhmien nykyistä luotettavamman vertailun.

Kyseessä on Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämä hanke, joka kokoaa yhteen elintarvikealan toimijoita koko ruokaketjusta.

Malli tarvitaan, koska elinkaariarviointia ja hiilijalanjälkiä käytetään perusteina elintarvike- ja ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa ja julkisissa hankinnoissa. Lisäksi elintarvikkeiden hiilijalanjälkiä käytetään yhä enemmän myös kuluttajaviestinnässä ja ympäristöväittämien pohjana yritysten vastuullisuustyössä.

”Julkisessa keskustelussa verrataan usein eri menetelmin ja erilaisiin käyttötarkoituksiin tehtyjä elintarvikkeiden hiilijalanjälkiarvioita toisiinsa. Tehdyistä tutkimuksista tulee saada menetelmällisesti vertailukelpoisia ennen kuin tulosten vertailu on mahdollista ja mielekästä”, hankkeen vastuullinen johtaja, Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri sanoo tiedotteessa.

Elinkaarimenetelmien kehittämisen tarve on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

Projektin tavoitteena on ottaa myös rehevöittävät vaikutukset ja vesijalanjälki osaksi elintarvikkeiden ympäristövaikutusten arviointia.

”Pelkkä hiilijalanjälki ei anna riittävän kattavaa kuvaa ruuantuotannon ja -kulutuksen ympäristövaikutuksista, vaikka julkinen keskustelu usein kietoutuukin siihen. Hiilijalanjäljistä on kuitenkin eniten tutkittua tietoa, ja kasvihuonekaasupäästöt ovat kansainvälisesti helpoiten vertailtavissa, mikäli laskentamenetelmät olisivat yhtenäiset”, Katajajuuri sanoo.

Kolmivuotisessa hankkeessa tehdään tiivistä sidosryhmäyhteistyötä laajan yritys- ja toimialajärjestöjoukon kanssa. Laskentaohjeiden halutaan palvelevan alaa ja sopivan käyttöön niin ruokajärjestelmän toimijoille, hallinnolle, konsulteille kuin muille tutkimuslaitoksille.

Tavoitteena on lisäksi linjata, mitkä kriteerit ja vähimmäisvaatimukset laskennalle tarvitaan elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkien viestinnän tueksi.

Mukana olevat yritykset edustavat kauppaa, elintarviketeollisuutta, ateriapalvelusektoria, alkutuotantoa ja alkutuotannon panosteollisuutta.

Projektiin osallistuvat Kesko, SOK, Valio, HKScan, Atria, Fazer, Paulig, Yara Suomi, Hankkija Oy, Arla Suomi, Apetit, Heinon Tukku, Saarioinen, Olvi, Meira, Lantmännen Agro, Leijona Catering, Juustoportti, Satarehu, Oatly, Potwell, Gaia Consulting, Biocode, LCA Consulting ja Envitecpolis. Toimialajärjestöistä mukana ovat MTK, ETL, PTY ja Kauppapuutarhaliitto.

Luken, maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja yritysten lisäksi hankkeeseen osallistuvat Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, VTT ja LUT-yliopisto. Hanketta rahoittavat MMM (Makera), Luke, muut tutkimuslaitokset ja kaikki mukana olevat yritykset ja toimialajärjestöt.