Osakeyhtiö on turvallinen yhteistyömuoto
Osakeyhtiö on varmin valinta maatilojen yhteistyömuodoksi silloin, kun toimintaan sitoutuu suuria pääomia, yritysneuvoja Juhani Paavilainen Pro Agria Pohjois-Savosta sanoo.
Maatalousyhtymä ja avoin yhtiö voivat johtaa taloudellisiin ongelmiin. Lisäksi niissä on iso riski, että päätöksenteko halvaantuu.
Paavilaisella on kokemusta maatilojen yhtiöittämisestä jo parinkymmenen vuoden ajalta. 1990-luvulla aloitettiin isojen osakeyhtiöiden perustaminen sikatalouteen, sitten olivat vuorossa yhteiskuivurit ja yksittäisten maatilojen yhtiöittämiset, hän muistelee.
Nykyään Paavilainen keskittyy pelkästään tilojen yhteisten maito-osakeyhtiöiden perustamisneuvontaan.
Maatalousseurat olivat ensimmäisiä tilojen yhteistyömuotoja, ja osa niistä toimii edelleen hyvin.
Esimerkiksi Pielavedellä maa- ja kotitalousseuroilla on kuivaamoja ja puimureita.
Maatalousyhtymä on Paavilaisen mukaan lähinnä perhepiiriin sopiva yhteistyömuoto. Sitä käytetään usein vaiheittaisessa sukupolvenvaihdoksessa.
Maatalousyhtymää käytetään myös esimerkiksi maatilojen välisessä koneyhteistyössä. Suurissa investoinneissa, kuten kotieläintaloudessa, Paavilainen kuitenkin vierastaa maatalousyhtymiä ja avoimia yhtiöitä.
Avoin yhtiö on yhtiömiehelle taloudellinen riski, hän sanoo. Yksi ihminen saattaa pahimmassa tilanteessa joutua maksamaan koko yhtiön velat, jos yhtiön ajautuu konkurssiin, yhtiön omaisuus ei riitä kattamaan velkoja ja muut osoittautuvat maksukyvyttömiksi.
Lisäksi näissä yhteistyömuodoissa päätöksenteko voi vaikeutua.
”Uutta peltoa ei osteta eikä navettaa rakenneta, jos yksikin yhtiömies tai maatalousyhtymän osakas on eri mieltä”, Paavilainen toteaa.
”Isossa osassa yhteenliittymiä omistajat riitautuvat keskenään”, hän sanoo. ”Näin käy, jos omistajille tärkeistä asioista ei keskustella ja sovita etukäteen.”
Kun kyseessä on tilojen välinen yhteistyö, jossa on kiinni paljon pääomaa, Paavilainen suosittelee aina osakeyhtiötä.
Osakeyhtiön sopimuspohja on vankka. Sen perustana ovat osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys.
Yhtiöjärjestys on määrämuotoinen ja siinä todetaan muun muassa yhtiön harjoittama toimiala ja omistus.
Lakia ja yhtiöjärjestystä täydennetään osakassopimuksella. Se on osakkaiden keskinäinen sopimus, jossa määritellään tarkemmin yhtiön johtamiseen ja toimintaan liittyviä asioita. Siinä käsitellään myös osakkaiden maatilojen toimintaa osana kokonaisuutta.
Paavilainen korostaa osakassopimuksen huolellista laadintaa. ”Kun olen perustamassa navettaosakeyhtiötä, saatan käydä osakkaiden kanssa pelkästään osakassopimusta läpi kolme päivää.”
Osakassopimuksessa on otettava huomioon tasapuolisesti kaikkien mukana olevien tilojen sekä osakeyhtiön etu.
Maito-osakeyhtiön elinehto on laadukkaan rehun vakaa saatavuus. Paavilaisen laatimissa osakassopimuksissa osakkaat sitoutuvat vuokraamaan peltonsa yhtiölle 20 vuoden ajaksi.
Sopimuksessa määritellään, kuka vastaa yhtiön kotieläintuotannosta, kuka säilörehun tuotannosta, kuka koneista ja kuka hoitaa taloutta.
”Kun vastuut on jaettu, autetaan ja lomitetaan, mutta ei mennä toisen vastuualueelle sorkkimaan.”
Hallituksen puheenjohtajaa voidaan sopia vaihdettavaksi esimerkiksi kahden vuoden välein. Näin vastuuta jaetaan tasaisesti. ”Tiedonkulku varmistuu, kun kukaan ei hoida tehtävää liian kauan.”
Nykyään osakassopimuksiin kirjataan usein myös työmäärät.
”Me ihmiset olemme erilaisia. Toiset melkein asuvat navetalla ja toiset haluavat viettää aikaa lasten kanssa. Jos ei asiasta sovita, voi tulla sanomista, että toiset eivät tee yhtä paljon kuin minä.”
Sopimukseen voidaan kirjata myös esimerkiksi kullekin yksi vapaapäivä viikossa. ”Silloin kaikki tietävät, että tämä on pyrkimys, ja työvoimaa palkataan riittävästi.”
Osakeyhtiön osakkaille määritellään kuukausipalkka.
Metsät eivät yleensä ole mukana osakeyhtiössä, vaan metsätulot jäävät osakastiloille. Ne saavat myös vuokratuloja yhtiölle vuokraamistaan pelloista.
Konekanta jää maatiloille, joten niistä tulee vuokratuloa.
Konevuokrat määritellään osakassopimuksessa, esimerkiksi niin, että käytetään tiettyjä TTS:n keräämiä taksoja.
Usein yhtiö rakentaa vain maidontuotantoyksikön ja ulkoistaa hiehojen kasvatuksen osakkailleen. Yhtiö joko vuokraa hiehonavetan tai tilat kasvattavat eläimet yhtiölle alihankintana.
Osakeyhtiö suojaa elämän tuomilta yllätyksiltä.
Esimerkiksi avioero- tai riitatilanteita varten on syytä laatia yhtiöjärjestykseen lunastuspykälä. Sen avulla voidaan tarvittaessa estää osakkeiden hajautuminen ulkopuoliseen omistukseen.
Myös kuolemantapaukset ravistelevat osakeyhtiötä vähemmän kuin muuta yhtiömuotoa.
”Kun avoimen yhtiön tai maatalousyhtymän yksi omistaja kuolee ja häneltä jää alaikäisiä lapsia, mukaan tulee kunnallinen edunvalvoja ja toiminta voi halvaantua”, Paavilainen toteaa.
Näissä yhtiömuodoissa toimivia hän kehottaa tekemään puolisoiden väille keskinäisen hallintaoikeus- tai omistusoikeustestamentin.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
