Soijalle tuontikielto Amazonin suojelemiseksi? Suomi ostaa soijapapunsa jo nyt Brasilian ulkopuolelta

Pääosa soijapavusta tulee Yhdysvalloista kuten Minnesotasta, missä papu oli vielä pientä kuukausi sitten. Kuva: Veikko Niittymaa

Kuva: Jukka Pasonen

Suomeen on tuotu vain vähän brasilialaista soijaa tänä vuonna. Tullin tuoreen tilaston mukaan kesäkuun loppuun mennessä soijapapuja on tullut 185 000 kiloa, minkä arvo on hieman alle 0,2 miljoonaa euroa.

Myös naudanlihan tuonti Brasiliasta on vaatimatonta. Viime vuonna Suomeen tuotiin tullin mukaan brasilialaista naudanlihaa 419 000 kiloa ja tuonti on jatkunut saman­suuruisena alkuvuonna.

Brasilian naudanlihan vientitilastossa Suomi oli kaksi vuotta sitten sijalla 57. Kärjessä ovat Hong Kong ja Kiina.

EU:ssa ja myös Suomessa on vaadittu soijan ja naudanlihan tuonnin lopettamista Brasiliasta, millä on haluttu painostaa Brasiliaa lopettamaan sademetsien polttaminen ja raivaaminen viljelykäyttöön.

Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on nostanut asiaa esiin.

EU-maat ovat pienehköjä soijan ja naudanlihan asiakkaita Brasilialle. Soijan ja naudanlihan viennistä alle 10 prosenttia suuntautui vuonna 2017 Eurooppaan ja määrä lienee sen jälkeen supistunut.

Kiina on lisännyt voimakkaasti lihan tuontia tänä vuonna. Kiinan viranomaisten mukaan naudanlihaan on tullut 80 prosenttia ja siipikarjanlihaa 40 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Kiina myös asetti tuontitullit soijan ja muiden elintarvikkeiden tuonnille Yhdysvalloista osana menossa olevaa kauppasotaa ja mukaan se niputti Kanadan.

Yhdysvallat on ollut tärkeä soijan viejä Kiinaan ja nyt Kiina joutuu hakemaan pavut muualta.

Brasilia on maailman suurin soijan viejä, viennin arvo vuonna 2017 oli yli 23 miljardia euroa, joten Kiinan katseet on suunnattu sinne.

Kiina on entuudestaan tärkein brasilialaisen soijan ostaja. Kiina osti peräti 79 prosenttia Brasilian soijaviennistä kaksi vuotta sitten.

Jos sademetsien tuhoutumista halutaan estää kauppapolitiikalla ja ulkomaankauppaa rajoittamalla, Kiina on silloin pelintekijän paikalla.

Suomen soijatuonti on tullin tammi–toukokuun tilaston mukaan vähentynyt vain vähän tänä vuonna. Ensimmäisen puolen vuoden aikana Suomeen tuotiin 19,4 miljoonaa kiloa soijaa elintarvikkeiksi ja rehujen raaka-aineeksi. Viime vuonna määrä oli 47 miljoona kiloa.

Ostomaat ovat kuitenkin vaihtuneet.

Brasilia oli vielä viime vuonna toiseksi suurin tuontimaa Yhdysvaltojen jälkeen 11 miljoonalla kilolla. Yhdysvalloista tuotiin yli 20 miljoonaa kiloa soijaa, hieman yli 40 prosenttia koko soijatuonnista.

Tänä vuonna tuonti on painottunut Yhdysvaltoihin. 19,4 miljoonan kilon tuonnista Yhdysvallat kattaa 60 prosenttia 11,2 miljoonalla tuodulla kilolla.

Puola on toiseksi suurin 7,5 miljoonalla kilolla. Muualta on tuotu rekkakuormia, Brasiliasta 0,185 miljoonaa kiloa.

Yhdysvaltalainen soija on uutta Suomessa ja tuonti repesi, kun kauppasota Kiinan kanssa alkoi viime vuoden kesäkuussa. Aiempina vuosina tuonti on ollut noin sadasosa viimevuotisesta.

Puolakin on uusi toimija Suomen soijamarkkinoilla. Ensimmäiset tilastomerkinnät soijan tuonnista ovat vuodelta 2017. Samana vuonna soijan viljely käytännössä alkoi Itämeren etelälaidalla.

”Harmittaa, että suomalainen eläintuotanto on nostettu tikun nokkaan Amazonin paljon jälkeen”, toteaa asiantuntija ­ Marjukka Manninen MTK:sta.

Soijaa on korvattu muilla valkuaislähteillä eläinten ruokinnassa ja naudoille soijaa ei juuri enää käytetä. Broilerinrehuissa soijan osuus on vähentynyt 20 prosentista 15–16 prosenttiin.

Sianrehuissa soijaa on 6 prosenttia ja osa sianlihasta tuotetaan ilman soijaa kuten rypsiporsaat.

MTK on korostanut kotimaisen rehuvalkuaisen tuotannon lisäämistä ja kasvinjalostuksen vahvistamista, mutta työ on ollut haasteellista.

”Valkuaiskasvien viljeleminen on epävarmaa moniin muihin peltokasveihin verrattuna eivätkä viljelyalat ole merkittävästi kasvaneet, vaikka se muun muassa huoltovarmuuden kannalta olisi tarpeen”, Manninen toteaa.

”Myös brasilialaisen ja suomalaisen eläintuotannon rinnastaminen on ikävää ja outoa, sillä vastuullisuudessa Suomi ja EU sekä toisaalta Etelä-Amerikka ovat eri paria.”

Kehittyneiden maiden kuten Suomen ja muun EU:n pitääkin olla edellä vastuullisuudessa ja eläinten hyvinvoinnissa, Manninen sanoo.

Soijan korvaamisesta muilla valkuaislähteillä kuten elintarviketeollisuuden sivujakeilla on saatu hyviä tuloksia. Suurin osa sivujakeista ei kelpaa ihmisravinnoksi ja ne olisivat jätteitä ilman rehukäyttöä.

”Tätä eivät kuluttajat ehkä tiedä”, Manninen arvelee.

Soijapapujen tuonnin väheneminen ei kerro vielä kaikkea ja brasilialaista soijaa päätyy suomalaiseen ruokapöytään toista kautta.

Tullin tuontitilaston mukaan Suomeen tuotiin puolen vuoden aikana 68,3 miljoonaa kiloa rehuksi menevää soija­puristetta, mistä 18,8 miljoonaa kiloa on alun perin tullut Brasiliasta, mutta jalostettu Hollannissa.

Myös Norjasta on tullut kaksi kertaa kevään aikana 2,5 miljoonan kilon erät soijapuristeita. Tulli on kirjannut soijan alkuperämaaksi Norja, mikä tuskin pitää paikkaansa.