Kuluttajien ostopäätökset painavat ruuan hintaa alas, hintojen laskusta kertovat niin S-ryhmä kuin lihatalot

Lihan hinnat ovat laskeneet vuoden alussa. Kauppojen omien tuotemerkkien myynti on kasvanut niiden alempien hintojen vetämänä. Kuva: Jarkko Sirkiä

Viime viikolla S-ryhmä ilmoitti laskevansa oman Xtra-merkkinsä tuotteiden hintoja.

”Eri Xtra-tuotteiden hinnanalennukset ovat erikokoisia, tällä kertaa suurimpia hinnanalennuksia nähdään muun muassa naudan jauhelihassa”, kauppa tiedotti.

Perjantaina MT kertoi lihatalojen tekemistä tuottajahintojen leikkauksista.

Yllätyksenä hintojen lasku ei tule. Ruuan hinta nousi Suomessa vuosina 2022–2023 historiallisen nopeasti. Ruoka oli viime vuoden lopulla noin 20 prosenttia kalliimpaa kuin kaksi vuotta aiemmin.

Nousu on ollut suurin ruuan hinnannousu Suomen EU-jäsenyyden aikana. Taustalla on kustannusten nousu, mikä aiheutui Venäjän täysimittaisesta sodasta Ukrainassa.

Maailmalla ruuan hinnat lähtivät kuitenkin jo vuoden 2022 aikana laskuun ja laskivat koko viime vuoden, selviää YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön (Fao) hintaseurannasta.

Keskimäärin ruuan hinta laski maailmalla viime vuonna jo alle vuoden 2021 tason.

Viime syksynä Pellervon taloustutkimus (PTT) ennusti, että ruuan hinta laskee vuonna 2024 kotimaassa vuositasolla noin kaksi prosenttia. Hinnat pysyisivät ennusteen mukaan vuoden 2021 tason yläpuolella.

Ruuan kohonneen hinnan ja kansalaisten ostovoiman heikentymisen vaikutuksia kulutuskäyttäytymiseen pohdittiin torstaina Maataloustieteen päivillä Helsingissä.

Asiaan pureutuu usean tutkimuslaitoksen yhteinen Ruokaketjun toimivuus ja arvonmuodostus -hanke. Tutkimus jatkuu vuoteen 2026 asti, mutta ensimmäisiä tuloksia on ollut jo saatavilla.

Hankkeessa tutkitaan muun muassa kuluttajien ostovalintojen muutoksia sekä ruokaketjun sisällä tapahtuvaa hintojen siirtymistä portaalta toiselle maataloudesta kauppaan.

PTT:n tekemän kuluttajakyselyn mukaan 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ruoka on liian kallista suhteessa vastaajan kotitalouden tuloihin.

Kyselyn mukaan moni on muuttanut ostokäyttäytymistään. Valitaan hinnan perusteella halvempaa esimerkiksi kaupan merkkejä tai tuontituotteita, kertoi tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg PTT:stä.

On toki niitäkin kuluttajia, jotka eivät ole muuttaneet ostoksiaan yhtään. Vuonna 2022 ruuan osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli keskimäärin 12 prosenttia.

Epävarmuutta ruokaketjun toimijoille aiheuttaa; palautuuko kulutus entiselleen, kun kuluttajien ostovoima aikanaan vahvistuu.

Hintajoustoilla tutkitaan miten paljon tuotteen kulutus muuttuu, kun sen hinta muuttuu.

Välttämättömyystuotteissa jousto on yleensä pieni, eli vaikka hinta nousisi paljon, kulutusmäärä ei muutu merkittävästi, kertoi tutkija Juho Valtiala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Useilla elintarvikkeilla joustot ovat pitkänajan tarkastelussa lähellä miinus yhtä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että hinnan noustessa prosentilla ja muiden tekijöiden pysyessä vakioina kulutettu määrä vähenee noin prosentin verran.

Tilastojen ja kuluttajakyselyn mukaan kaupan omien merkkien myynti on kasvanut viime vuosina. Ne ovat halvempia kuin elintarviketeollisuuden omat niin sanotut brändituotteet.

”Kaupan oma merkki voi olla substituutti brändituotteelle”, Valtiala toteaa.

Ristijoustoja laskemalla voidaan selvittää kuinka yhden tuotteen hinnanmuutos vaikuttaa toisten tuotteiden kulutukseen.

Tutkimuksen tulosten mukaan liha- ja maitotuotteiden hinnankorotukset vähentävät näkyvästi niiden kulutusta. Lihan hinnankorotus merkitsee samalla viljatuotteiden kulutuksen lisääntymistä.

Maitotuotteiden hinnankorotus puolestaan lisää ravintorasvojen, hedelmien sekä sokeria sisältävien elintarvikkeiden kulutusta.

Atria on viidessä viikossa laskenut sianlihan hintaa 15 senttiä kilolta ja Snellman tammikuun alussa neljä senttiä, kerrottiin MT:ssä perjantaina.

EU:n tilastoissa kotimaan sian hinnassa ei vielä näy jyrkkää pudotusta. Keskimääräinen sianlihan hinta oli viime vuoden ajan noin 2,20 euroa kilolta. Joulukuussa hinta on EU:n tilastossa pudonnut hetkeksi 2,15 euroon, mutta tammikuun ensimmäisellä viikolla se on jälleen ollut 2,21 euroa kilolta.

EU-maiden keskihinta sianlihalle vuoden ensimmäisellä viikolla oli 2,09 euroa kilolta. Paria marraskuun viikkoa lukuun ottamatta EU:n keskihinta on ollut laskussa kesästä lähtien.

Saksassa hinta oli vuoden alussa 2,20 euroa kilolta. Kesällä se oli korkeimmillaan yli 2,60 euroa.

Ruotsissa hinta oli vuoden alussa 2,31 euroa kilolta. Ruotsissa kuukaudessa hintaan on tullut nousua 1,5 prosenttia.