Biokaasulaitos on kalkkunatilalle kriisiajan valttikortti: Tuo lisätuloja ja vahvistaa omavaraisuutta

Stefan Asum suunnittelee jo biokaasulaitoksensa kapasiteetin kaksinkertaistamista voidakseen tuottaa jatkossa kaukolämpöä lähikylien asukkaille. Kuva: Oliver Bodmer

Stefan Asumilla, 29-vuotiaalla baijerilaisella kalkkunatilallisella ei ole pelkästään pahaa sanottavaa Saksan kiistellystä ”Energiewendestä” eli 1990-luvulla käynnistetystä siirtymisestä uusiutuviin energiamuotoihin.

Asumin 640 kilowatin biokaasulaitos puskee hyvää hintaa vastaan sähköä verkkoon. Vuonna 2007 tehty miljoonainvestointi tuottaa lämpöä sekä omiin että naapuritilan kalkkunahalleihin. Se takaa myös lannoiteomavaraisuuden ja toimii tehokkaana kuivurina.

Käytännössä kaikki tämä tarkoittaa, että Asumin tila ottaa huomattavasti vähemmän iskua esimerkiksi Ukrainan sodan aiheuttamasta energian ja lannoitteiden hintojen noususta. Biokaasulaitos on myös keskeinen korvaava lisätulojen lähde, kun kalkkunatuotantoa pitää kalliin rehun vuoksi ajaa alas.

Toki Asumkin myöntää, että venäläisen kaasun varaan on laskettu Saksassa aivan liian paljon ja ydinvoimaloiden sulkemisen kanssa hätiköitiin. Mutta syöttötariffi, joka uusiutuvilla energialähteillä sähköä tuottaville taataan 20 vuodeksi, tasoittaa merkittävällä tavalla Asumin tilan tietä tulevaisuuteen.

”Me tuotamme biokaasua kalkkunan lannasta, jota tulee omasta takaa, lehmän lannasta, jota saamme naapuritiloilta sekä pääsääntöisesti maissista, jota sekä ostetaan että viljellään itse”, Asum luettelee.

Ukrainan sodan aiheuttaman ruokakriisin vuoksi keskustellaan jo siitä, pitäisikö viljelykasvien käyttöä biokaasun ja biopolttoaineiden tuottamiseen rajoittaa.

”Meille mahdolliset rajoitukset eivät aiheuttaisi suurta ongelmaa. Vaihtoehtoisia raaka-aineita on saatavilla”, Asum kuittaa.

Hän pohtii jo tulevaisuutta vuoden 2027 jälkeen, kun biokaasulaitoksen tuottamasta sähköstä ei enää makseta takuutariffia.

”Noin 1,5 miljoonan investoinnilla voin kaksinkertaistaa laitoksen kapasiteetin ja tuottaa lämpöä lähiseudun kotitalouksille”, Asum pohtii.

Vielä muutama vuosi sitten, kun naapurikylän uudelle omakotialueelle tarjottiin biokaasulaitokselta tulevaa kaukolämpöä, vastaus oli kielteinen.

”Lämmön tuottamista venäläisellä maakaasulla pidettiin silloin halvempana ja varmempana vaihtoehtona. Nyt on jo toinen ääni kellossa”, Asum sanoo.

Hän uskoo, että biokaasu on tulevaisuudessa yksi keskeinen osa saksalaisten maatilojen liiketoimintaa ja koko maan energiahuoltoa.

”Ennen muuta se edellyttää tietysti öljykasvien viljelyn lisäämistä, mutta samaan aikaan nykyisten laitosten tehoa on kasvatettava ja niiden tuottamaa energiaa on käytettävä tehokkaammin”, Asum linjaa.