Monipuolisuus ja laadukkaat eläimet tuovat euroja lammastilalle
Vuoden lammastilaksi valittu Vanhalan tila Tervolasta elää lihan lisäksi käsitöillä ja jalostuseläimillä.
Kuva: Pekka FaliTienatakseen lammastaloudella kunnolla tilan on erikoistuttava tiukasti tai otettava kaikki hyöty irti monimuotoisuudesta.
”Monipuolisuus on alkanut pakosta, mutta se on lammastilojen rikkaus”, lampuri Johanna Alamikkotervo tuumaa.
Tervolalaisten Johanna ja Ari Alamikkotervon luotsaama Vanhalan lammastila palkittiin perjantaina Elma-messuilla Vuoden 2012 Lammastilana.
Tilan tulot muodostuvat kolmesta virrasta: teuraskaritsoista, siitoseläimistä ja käsitöistä.
Villan ja nahkojen jatkojalostus kannattaa, sillä etenkin hiljaisempina eläinkaupan vuosina jopa puolet tulosta kertyy käsitöistä. Tavallisesti osuudet jakautuvat melko tasan kolmen sektorin kesken.
Rantalaidunnuksella tila pitää yllä perinteistä jokivarsimaisemaa sekä lammastalouden myönteistä imagoa.
”Lampaasta todellinen vaihtoehto”
Vuoden lammastilaa ei palkittu vain monipuolisuuden, vaan erityisesti ansiokkaan jalostustyön vuoksi.
Vanhalan tila on suomenlampaan jalostuslampola, jota kiitetään pioneerityöstä lampaanjalostuksessa.
”Tila on eittämättä yksi lammastalouden edelläkävijätiloista Suomessa 2010-luvulla”, perusteluissa todetaan.
Johanna Alamikkotervo katsoo, että lammastalous on koko maassa ammattimaistunut ja noussut varteenotettavaksi tuotantosuunnaksi sekä elinkeinoksi muiden rinnalle.
”Lampaasta on tullut todellinen vaihtoehto esimerkiksi tuotantosuuntaa vaihtaville tiloille.”
Suomenlammas on jalostuksen myötä kehittynyt huomattavasti lihantuottajana. Toisaalta samalla on ehkä kadotettu rodun hyviä turkisominaisuuksia.
”Rodun tilanne on ok, mutta jatkuvasti on pidettävä huolta ettei linjoja pääse häviämään. Risteytys sopii osalle, mutta puhtaan suomenlampaan jalostajia tarvitaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
