Viljelijä kehottaa tattarin kannattavuutta miettiviä tarttumaan laskimeen
Korttipelitermein tattaria voisi luonnehtia viljelymaailman all in -kasviksi. Viljelijä laittaa ikään kuin kaiken kerralla peliin, koska pakkanen ja kosteus voivat tuhota sadon. Panostukset tattariin ovat kuitenkin pienet, ja sillä on mahdollisuudet isoihinkin voittoihin, kertoo tattaria usean vuoden ajan viljellyt Jukka Eeva.
Tattarin siemeniä tarvitaan hehtaarille vähemmän kuin muun viljan. Kuva: Kari SalonenMoni tattarin viljelyä harkitseva on huolissaan erityisesti tattarin kannattavuudesta. Pohjois-Pirkanmaan tattariosuuskunnan puheenjohtajan Juha Anttilan mukaan huoli on kuitenkin turha, kun kustannuksia tarkastellaan lähemmin.
"Pitää muistaa käyttää laskukonetta ja verrata siihen kustannuspuoleen, mitä mihinkin on panostettu. Viljoista täytyy saada 3 000–4 000 kiloa ennen kuin päästään plus miinus nolla -tilanteeseen kustannusten kanssa. Tattarilla tilanne on suoraan plus miinus nolla, jos satoa ei tule."
Ero selittyy sillä, ettei tattari tarvitse juurikaan lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Viljelijä Jukka Eeva Somerolta tuo myös esiin, että tattarin siemeniä tarvitaan hehtaarille vähemmän.
Eevan tilalla kuuden–seitsemän viljelyvuoden aikana joidenkin lohkojen tattarisato on tuhoutunut, mutta hän ei ole jäänyt täysin nollille.
Sekä Eeva että Anttila kannustavat viljelijöitä kokeilemaan tattaria. Sille on myös kysyntää, koska viime vuosina nousseen terveysbuumin takia uudet kuluttajat ovat löytäneet sen. Uusille viljelijöille olisi tarvetta.
Enemmän tattarinviljelystä on luettavissa keskiviikon MT:stä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
