Nitraattiasetuksen uudistus ajaa tärkkelysperunan ahtaalle

Tärkkelysperunan nostoa Kokemäellä. Kokemäen ympäristö on yksi keskeisiä tärkkelysperunanviljelyalueita Suomessa, sillä siellä sijaitsee maan suurin tärkkelysperunatehdas. Sen tulevaisuus on vaakalaudalla, jos solunesteen levitystä rajoitetaan. Veikko Niittymaa Kuva: Viestilehtien arkisto

Nitraattiasetuksen päivitys saattaa uhata suomalaista tärkkelysperunan ja perunatärkkelyksen tuotantoa.

Jos uudistus toteutuu tämänhetkisten suunnitelmien mukaisesti, pelloille ei enää syksyisin saa levittää nykyisen suuruisia määriä tärkkelysteollisuuden sivutuotteena syntyvää ravinteikasta solunestettä.

Uuteen nitraattiasetukseen kaavaillut rajoitukset ravinteiden syyslevitykselle vaativat solunesteelle joko selvästi nykyistä suurempaa levitysalaa, nesteen talvivarastointia ja kevätlevitystä tai jatkoprosessointia, kertoo projektikoordinaattori Airi Kulmala MTK:sta.

Kaikki vaihtoehdot aiheuttaisivat teollisuudelle merkittävää kustannusten nousua.

”Jos rajoitukset toteutuvat asetusluonnoksen mukaisesti, perunatärkkelystehtaiden toiminta olisi pakko lopettaa Suomessa kokonaan. Samalla loppuisi tärkkelysperunan viljely”, toteaa perunatärkkelystä valmistavan Finnamyl Oy:n toimitusjohtaja Ossi Paakki.

Nitraattiasetusluonnoksen mukaan typpeä saisi jatkossa levittää syksyllä enintään 30 kiloa hehtaarille.

Sen perusteella solunesteen suurin sallittu levitysmäärä olisi 16 kuution tuntumassa.

Nykyisin sitä levitetään noin 40 kuutiota hehtaarille.

”15 kuutiota on niin pieni määrä, ettemme usko yhdenkään viljelijän olevan valmis ottamaan sellaista pellolleen, etenkään jos syksy on märkä. Silloin painavien koneiden aiheuttama haitta olisi suurempi kuin vähäisen solunesteen tuottama lannoitushyöty.”

Lisäongelmia tuottaa se, että syksyllä levitettävästä typestä vain noin puolet on kasvien käytössä seuraavana kesänä. Viljelijän pitää kuitenkin laskea koko levitetty typpimäärä lohkon lannoitemäärään, Paakki toteaa.

MTK:n kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen tunnistaa Paakin huolen.

Hänen mukaansa syyslevitykseen kaavailtu rajoitus veisi tilojen mielenkiinnon ottaa solunestettä vastaan.

Kevätlevityksen houkuttavuutta puolestaan vähentäisi se, että keväällä levitykseen ei olisi riittävästi aikaa.

Paakki on samaa mieltä.

”Syksyisin solunestettä levitetään pelloille viidellä koneella parin kuukauden ajan. Keväällä levitykseen olisi aikaa vain kymmenen päivää. Olemme laskeneet sen vaativan, että Kokemäen tehtaalta lähtisi traktorikuorma noin minuutin välein. Käytännössä se on mahdotonta.”

Solunestettä syntyy teollisuuden sivutuotteena vuosittain noin 138 000 tonnia. Siitä noin puolet tulee Kokemäen tehtaalta.

Kokemäen lisäksi perunatärkkelystä tehdään kahdessa tehtaassa Pohjanmaalla, Lapualla ja Evijärvellä.

Vuotuinen solunestemäärä vastaa noin 3 500 täyttä kuorma-autokuormaa. Sen nykyinen levitysala on noin 3 000 hehtaaria.

Ympäristöministeriö valmistelee paraikaa nykyisen nitraattiasetuksen uudistamista. Jatkossa nykyisen, vain nitraattityppeä koskevan asetuksen korvaa laajempi maa- ja puutarhatalouden ravinnepäästöjä koskeva asetus.

”Asetuksen valmistelu on vielä kesken. Toivottavasti saamme siihen vielä muutoksia”, Kulmala toteaa.

JUHANI REKU

Avaa artikkelin PDF