Lähes joka neljäs vältti pysyvän nurmen kyntämällä
Enemmän kuin joka viides Maaseudun Tulevaisuuden kyselyyn vastannut viljelijä kertoo kyntäneensä nurmea ylös pysyvän nurmen pelossa.
Gallup Elintarviketiedon toteuttamaan kyselyyn vastasi kesäkuun puolivälissä yhteensä 623 viljelijää.
Kysymykseen ”Oletteko kyntänyt ylös nurmia, jottei niistä tule niin sanottuja ’pysyviä nurmia’” vastasi myöntävästi 136 viljelijää eli 22 prosenttia vastaajista.
Ei-vastauksia tuli 77 prosentilta. Tässä joukossa ovat mukana myös ne tilat, joilla ei viljellä nurmea.
Kyntötöihin ryhtyneillä oli nurmea alun perin keskimäärin 18 hehtaaria, ja siitä ylös kynnettiin 4,4 hehtaaria.
Nautatiloilla nurmea on eniten, ja se näkyy vastauksissakin. Kyselyyn vastanneista lypsykarjatiloista peräti 41 prosenttia ilmoitti ryhtyneensä kyntöhommiin pysyvän nurmen takia. Muista nautatiloista näin oli tehnyt 24 prosenttia.
Lypsykarjatiloilla päätettiin keskimäärin seitsemän hehtaaria nurmea, kun ala ennen kyntöä oli keskimäärin 38 hehtaaria.
Ahkerimmin pysyvää nurmea välttelivät 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat viljelijät. Tukialueista erottuvat nurmivaltaiset C1- ja C2-alueet.
Kyselyn perusteella voidaan arvioida, että nurmea rikottiin pysyvän nurmen välttämiseksi yhteensä 47 600 hehtaaria, tutkija Petri Pethman kyselyn tehneestä Gallup Elintarviketiedosta kertoo. Määrä vastaa seitsemää prosenttia viime vuoden nurmialasta.
AB-alueilla kynnettiin 15 400 nurmihehtaaria ja C-alueilla 32 200. Alasta 21 600 kynnettiin maitotiloilla.
Nurmialan väheneminen näkyy myös Luonnonvarakeskuksen tilastoissa.
Tuorein tieto tämän kesän kylvöaloista on toukokuun lopulta, jolloin käytettävissä oli 85 prosenttia kylvöalailmoituksista.
Vähintään 5-vuotiaiden nurmien ala laskee ennakkotiedon mukaan viime vuodesta 16 prosenttia, 33 000 hehtaarista 27 000 hehtaariin.
Myös alle 5-vuotiaiden laitumien ala laskee reippaasti, 71 000 hehtaarista 58 000 hehtaariin.
Valtaosa Suomen nurmista on alle 5-vuotiaita rehunurmia. Niiden alan odotetaan pysyvän ennallaan, noin 570 000 hehtaarissa.
Märän kevään ja alkukesän takia kylvöalailmoituksiin on tulossa paljon muutoksia. Tuoretta tietoa on luvassa torstaina.
Kevään keskustelussa moni pelkäsi, että nurmien kyntöinnostus johtaa ensi talvena rehupulaan.
Pro Agrian nurmiasiantuntija Anu Ellä toteaa, että Länsi-Suomessa ei näkynyt minkäänlaista kyntöpaniikkia. ”Siellä viljelykierrossa on paljon muutakin, ja ajatuksena on, että nurmi on hyvä kierrossa, vaikka karjaa ei mahdollisesti joskus olisikaan.”
Monella muulla alueella hermostuneisuutta on näkynyt enemmän, hän kertoo.
”Tiedän, että jotkut ovat kyntäneet jopa toisen vuoden nurmia, koska eivät halunneet pysyvän nurmen statusta.”
Moni perusti tänä vuonna uuden nurmen suojaviljaan ja tekee kokoviljasäilörehua. ”Siinä on se ongelma, että ensi talven syöttöön tulee paljon alhaisen valkuaisen säilörehua.”
Länsi-Suomessa rehupulaa ei tarvitse ensi talvena pelätä, Ellä toteaa. ”Varsinais-Suomen savimailla, joilla ensimmäinen säilörehusato on usein huono, saadaan nyt valtavia satoja.”
Eloperäisillä mailla tilanne on toinen.
Esimerkiksi Savossa, Kainuussa ja Keski-Suomessa sadot ovat heikot. ”Vaikeuksia voi tulla, jos toiseen säilörehusatoon ei saada huimaa nousua”, Ellä toteaa.
EU-tuomioistuimen päätös pysyvistä nurmista on vaikeuttanut nurmiviljelyn pitkäjänteistä suunnittelua, Ellä toteaa.
Meillä nurmi perustetaan hänen mukaansa tehokkaimmin puhtaana eikä suojaviljaan.
”Nyt rangaistaan juuri siitä, että olet halunnut täystiheän nurmen, joka antaa parhaat sadot ja on ympäristölle parempi koska sitoo tehokkaimmin ravinteita.”
Säädös sotii myös nurmen laadun säilyttämiseksi käytettyä täydennyskylvöä vastaan, Ellä huomauttaa.
Satu Lehtonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
