Kallistuvat kustannukset nostavat maa-ainesten hintoja

Kaikki soramontulta lähtevä maa-aines lähtee kuljetukseen seulauksen kautta. Kevään yöpakkasten jäätämät sorakohmeet aiheuttavat lisätyötä ennen kuljetukseen lastaamista. Kuva: Ilpo Paananen

Liperiläinen Maansiirto Karvinen Oy on turvannut maa-ainesten saantinsa omien soramonttujen lisäksi vuokramontuilla.

Yrityksen vuosittainen maa-ainesten tuotanto on 100 000 tonnia. Tuotannosta puolet on soraa ja toinen puoli mursketta. Yleisimpänä sorateiden kulutuskerroksena on kiviaineslajike 0–16.

”Nykyisin kaikki maa-aines menee seulan läpi. Ennenhän sorat otettiin suoraan penkasta,” urakoitsija Harri Karvinen vertaa.

Asiakkaina ovat yksityisten sorateiden lisäksi metsäyhtiöt sekä rakentajat. Polttoaineiden ja muiden välillisten kustannusten nousu on lisännyt paineita maa-ainesten hinnan korotuksiin. Luonnon sorien keskihinta on noin 60 senttiä tonnilta. Murskeiden hintojen vaihteluväli on 8–12 euroa tonnilta.

”Hinnat pysyivät pitkään vakiona, mutta kuljetusten kallistumisen takia hintoja jouduttiin korottamaan 15 prosenttia”, Karvinen kertoo.

Yrityksen liikevaihdosta noin 60 prosenttia kertyy teiden peruskunnostuksista ja kunnossapidosta. Loput muista maanrakennustöistä.

Maanrakennusalan yrittäjäksi Karvinen siirtyi 2006 jatkamalla eläkkeelle jääneen appiukkonsa Jorma Ikosen 1964 aloittamaa yritystoimintaa. Sitä ennen hän ennätti ajaa 17 vuotta tukkirekkaa.

”Toiminta on laajentunut ja nyt meillä on ajossa neljä sora-autoa ja pojista Roope on mukana urakoinnissa. Viime talvena hoidimme aurauksia kahdessa vuorossa ja parhaimmillaan oli laanien aurauksia 20 jonossa.”

Yritys työllistää Karvisten lisäksi kesäkaudella viisi kuljettajaa sekä yhden murskauksen aliurakoitsijan. Maanrakennuskausi käynnistyy Pohjois-Karjalassa vasta vapun tietämillä. Keväällä yöpakkasten jäätämät sorakohmeet vaativat lisätyötä.

Kuljetuksia koskevat määräykset ovat tiukentuneet ja esimerkiksi kuorma-autojen päästöjen on täytettävä Euro-4 luokittelu ja kuljettajien työaikaa on rajoitettu. Myös teiden peruskorjauksissa käytettävien suodatinkankailta vaaditan M3-luokitus. Sama koskee rumpuputkia, joiden oltava SM 8-luokiteltuja.

”Valtion teillä vaaditaan lisäksi murskeen rakeisuuskäyrä.”

Soratien peruskorjauksen kustannuksiin vaikuttaa kaivurityön määrän ohella maasto ja rumpujen määrä. Savikkopohjaisilla mailla tarvittava suodatinkangas lisää tuntuvasti kustannuksia.

”Metrihinta saattaa jopa tuplaantua, koska mursketta tarvitaan 20–30 sentin kerros enemmän”, Karvinen huomioi.

Henkilöautojen renkaiden puhkojana tunnettua 0–32 kalliomursketta Karvinen ei suosittele käyttämään pintakerroksena kuin poikkeustapauksissa pehmeissä maastoissa ja silloinkin oleellista on murskeen oikea-aikainen levitys.

”Levitystä ei pidä missään tapauksessa tehdä kuivalle tiepohjalle. Paras ajankohta olisi myöhäissyksy.

Harri Karvinen esittelee yleisimmän sorateiden kulutuskerroksessa käytettävän 0-16 kiviaineslajikkeen. Kuva: Ilpo Paananen

Peruskorjauksissa joudutaan kulutuskerroksen lisäksi korjaamaan tienrungon kantavia kerroksia, poistamaan kiviä ja kunnostamaan sivuojia sekä uusimaan rumpuja. Keväisten teille nousevien tulvien syynä on rumpujen jäätyminen sekä heikkokuntoinen sivuojitus.

”Ongelmia syntyy siitä, että routa liikuttaa vanhoja rumpuja. Nykyiset rumpumateriaalit ovat kehittyneet ja ongelmakohteissa jäätyminen voidaan estää sähkövastuksen asentamisella”, Karvinen opastaa.

Sorateiden kunnossapidon kevyimpiä toimia ovat sorastus, lanaus sekä pölynsidonta suolaamalla.

Suolauksen onnistuminen edellyttää oikea-aikaista levitystä kevätkosteuden aikaan.

Harri Karvinen ei suosittele 0-32 kalliomursketta sorateiden pintamateriaaliksi. Kuva: Ilpo Paananen

Lue lisää:

Montut sileiksi pintaa syvemmältä – lanaus vaatii järeää kalustoa ja vankkaa ammattitaitoa

Tiekuntia kannustetaan virittämään toimintaansa: Tietämys uuden yksityistielain sisällöstä varsin puutteellinen, todetaan metsäkeskuksen hankkeessa

Yksityistiekunnat ovat hämmentyneitä Otson konkurssin tuomista sopimusten siirroista ja laskutuksesta – MTK:lle tullut kyselyjä aiheesta