Tehoviljely ja ympäristönsuojelu sopivat samaan pakettiin
Sulamisvedet eivät enää lohko maata mukanaan,kun joen varrella on kunnon suojavyöhykkeet,Peppi Laine kertoo. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoSALO (MT)
Kalliit tuotantopanokset käytetään siellä, missä ne tuottavat parhaiten, ja hankalasti viljeltävät alueet jätetään tehokkaan tuotannon ulkopuolelle. Tässä Salon Halikossa asuvien Peppi ja Marko Laineen toiminta-ajatus, joka yhdistää talouden ja ympäristönsuojelun toimivaksi paketiksi.
Idean muuttuminen käytännöksi on vaatinut aikaa, pähkäilyä ja monta harkittua valintaa.
Laineiden tilakokonaisuus koostuu Pepin kotitilasta, Mikkolasta, sekä Markon joen vastarannalta ostamasta Muntolasta. Yhteensä peltoa on viljelyssä noin 190 hehtaaria. Metsäala on 240 hehtaaria.
Laineet tapasivat aikanaan agronomiopintojen merkeissä. Reilut 15 vuotta vierähti kaupunkilaisina muissa töissä. Sukupolvenvaihdos Mikkolan tilalla tehtiin 2006.
Tilalla oli luovuttu lehmistä jo kaksi sukupolvea aiemmin. Pepin isä keskittyi kasvintuotantoon ja kokeili monenlaista torajyvistä syysöljykasveihin.
Syysvehnä ja nurminadan siementuotanto sopivat tilan oloihin hyvin, ja niiden viljelyä nuoret jatkoivat. Lisäksi tuotetaan muun muassa mallasohraa, öljykasveja ja kauran siementä.
Alkuvaiheen tärkein päätös oli suojavyöhykkeiden perustaminen.
Peltojen läpi mutkittelee kaksi jokea, jotka kulkevat syvissä, mutkittelevissa uomissa.
Kilometrien pituisten poimuilevien rantojen kyntö oli työlästä ja kasvinsuojeluruiskutusten te-
ko kallistelevassa maastossa hankalaa. Näistä ongelmista Peppi halusi eroon.
”Otettiin isän kanssa mitta ja lähdettiin merkitsemään 25 metrin suojavyöhykkeitä. Isä veti rantaan päin, minä pellolle.” Vanhan talonpoikaisen ajattelutavan mukaan suojakaista oli hyvän pellon hukkaamista.
Aluksi suojavyöhykkeiden kasvusto niitettiin ja paalattiin. Omaa kalustoa ei ollut, joten työ oli naapurien ehtimisen varassa. Sekin turhautti, ettei paaleille oikein löytynyt käyttöä.
Niinpä tilalle tulivat itsekulkevat niittokoneet, lampaat.
Ensin niitä oli parikymmentä, mutta näin pieni lauma ei selvinnyt urakasta. ”Hukkuivat ruohoviidakkoon”, Peppi sanoo.
Pikku hiljaa lauma kasvoi. Tänä vuonna helmi–maaliskuussa karitsoi jo 85 uuhta. Toinen, 40 uuhen poikimiskausi on ajoitettu heinäkuulle.
Karitsanliha myydään pääasiassa suoraan asiakkaille. Menekki on niin hyvä, ettei mainostamiseen ole ollut tarvetta.
Kun suojavyöhykesopimuksen uusi kausi alkoi, Laineet lisäsivät ja levensivät kaistoja huomattavasti. Ne eivät enää ole hukkamaata vaan tärkeä osa tilan kotieläintuotantoa.
Leveämmät vyöhykkeet ovat aitaamisen kannalta kätevämmät ja antavat paremman suojan eroosiota vastaan. Viljelyyn jäävät pellot ovat nyt entistä paremman muotoisia.
Suojavyöhykkeiden ympäristövaikutus näkyy lumien sulaessa selvästi. Pellon pinnalla näkyy nyt kirkasta sulamisvettä.
”Kun näitä vielä kynnettiin, vesi lohkoi maata mukanaan ja kaivoi isoja uria”, Peppi kertoo.
Ravinteiden ja maa-aineksen joutumista vesiin estetään myös tilalle rakennettujen kahden kosteikon avulla. Niiden suunnittelussa ja rakentamisessa auttoi WWF, Marko kertoo ja toteaa yhteistyön olleen erittäin toimivaa.
Riista viihtyy joen rannoilla ja kosteikoissa. Vanha peltopyykanta on elpynyt ja runsastunut.
Marko vaalii peltopyitä ja kosteikkojen sorsia pyytämällä jatkuvasti alueen pienpetoja, kuten supikoiria.
Innokas metsästäjä viljelee myös riistapeltoja ja ruokkii peuroja ja kauriita.
Tilan monimuotoisuutta kasvattaa yhteistyö paikallisen mehiläistarhaajan kanssa. Pölytyspalvelusta hyötyvät molemmat osapuolet.
Kun Laineet kertovat ratkaisuistaan, he korostavat moneen otteeseen, että valinnat ovat aina tilakohtaisia. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä ole lainkaan toiselle sopiva ratkaisu.
Kotieläintuotanto sitoo aivan eri tavoin kuin kasvintuotanto. Peppi lopettikin pari vuotta sitten työnsä MTT:llä ja siirtyi päätoimiseksi viljelijäksi.
Marko on edelleen töissä tilan ulkopuolella. ”Toistaiseksi”, hän sanoo. Tohtorismiehestä tulee vielä jossain vaiheessa maajussi.
SATU LEHTONEN
www.mikkolantila.com
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
