Liharuuan imago on kohentunut Ruotsissa
Ruotsissa lihantuottajat ansaitsevat lihakiloa kohden merkittävästi enemmän kuin suomalaiset kollegansa.
Tampereen Koneagriassa järjestettiin perjantaina pihvilihaseminaari, jossa MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg, HKScanin Suomen markkina-alueesta vastaava johtaja Jyrki Karlsson, karjankasvattaja Mikko Leikola sekä maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) vaihtoivat ajatuksia lihasektorin tilasta ja tulevaisuudesta. Kuva: Kalle KeskinenEsimerkiksi sonninlihan markkinahinta oli viikolla 38 Suomessa noin 348 euroa ja Ruotsissa 419 euroa sataa kiloa kohden.
Ruotsalainen karjankasvattaja ja järjestöaktiivi Lennart Nilsson uskoo, että ero syntyy ruotsalaistuottajien aktiivisesta vaikuttamistyöstä ja siitä johtuvasta liharuuan imagon parantumisesta.
"Koko elintarvikeketjun on tehtävä työtä nostaakseen ruuan arvostusta ja laatua."
Nilssonin mukaan tilojen välisen yhteistyön lisäksi tarvitaan aggressiivista markkinointia kuluttajien suuntaan.
"On kerrottava eläinten hyvinvoinnista ja alhaisesta antibioottien käytöstä. Näistä asioista myös kuluttajat mielellään kuulevat."
Nilsson esitteli ajatuksiaan Tampereen Koneagriassa pihvilihaseminaarissa perjantaina.
Maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) katsoo, että Suomi voisi ottaa mallia Ruotsista.
"Meilläkin pitäisi enemmän korostaa tuotantomme eettisyyttä. Markkinat eivät ole reilut ja oikeudenmukaiset, sanon sen suoraan. Asioita täytyy parantaa myös lainsäädännön keinoin."
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg muistuttaa, että Suomessa teurastamokenttä ja myös vähittäiskaupan rakenne on erilainen kuin Ruotsissa.
"Siksi Ruotsin ratkaisuja ei suoraan voi kopioida meille. Suuri pettymys on, että kauniista puheista huolimatta vähittäiskauppa on tarjonnut yhteistyön sijaan viljelijöille lähinnä halpuuttamista", Åberg pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
