Lähiviikkojen sää ratkaisee viljasadon määrän ja laadun – märkä syksy voi lohkaista ison siivun tuloista kuivauksen kustannuksiin

Viljaa kärryyn. Lopullinen sato tiedetään vasta sen jälkeen, kun puinnit on saatu päätökseen. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari

Maatalous|Kasvintuotanto

19.8.202405:30

Pääkirjoitus

Juhani Reku

Luonnonvarakeskus (Luke) ennakoi perjantaina julkaisemassaan puintikauden ensimmäisessä satoarviossa Suomen tämän vuoden viljasadon olevan kokonaismäärän suhteen keskimääräinen, kun sitä tarkastellaan suhteessa viimeisen kymmenen vuoden satoihin.

Viime vuoteen verrattuna satoa saataisiin yksitoista prosenttia enemmän. Kokonaisuudessaan Luke arvioi viljaa korjattavan tänä vuonna noin 3,3 miljardia kiloa. (mt.fi 16.8.)

Kun tarkastelu ulotetaan kokonaissadosta yksittäisiin viljelykasvilajeihin, näkyy muutakin kuin keskimääräisyyttä: ohrasato olisi tämän hetkisten odotusten mukaisesti onnistuessaan viidenneksen tavanomaista pienempi, kaurasato taas lähes neljänneksen suurempi kuin viimeisen 10 vuoden aikana.

Ohrankin sato olisi silti muutaman prosentin viime vuotta suurempi, sillä viime vuonna siitä korjattiin toiseksi pienin sato 40 vuoteen. Ruissadon taas arvioidaan tällä hetkellä jäävän jopa 40 prosenttia keskimääräisestä. Ennen muuta syynä on viime syksynä selvästi kymmenen vuoden keskimääräistä kylvöalaa pienemmäksi jäänyt rukiinviljelyala.

Sen sijaan herneestä – mikäli sato onnistuu – korjattaisiin tilastohistorian suurin sato. Siinäkin taustalla on viljelyala, joka on tänä vuonna ennätyssuuri. Positiivista on myös öljykasvien eli rypsin ja rapsin viimevuotista lähes puolta suurempi sato.

Saman tien on kuitenkin muistettava, että kyse on tässä vaiheessa arvioista, ja lopulliset määrät tiedetään vasta korjuukauden päätyttyä. Jotta arviot toteutuvat, seuraavien viikkojen on oltava sääoloiltaan sellaisia, ettei sadon määrä tai laatu sateiden ja märkyyden vuoksi heikkene.

Sitä, mitä ei ole vielä pellolta pois korjattu, ei ole korjattu, ja siihen voi kohdistua vielä merkittäviäkin laadullisia ja määrällisiä menetyksiä. Erityisesti länsirannikon maakunnissa peltojen kantavuus alkaa monin paikoin olla märkyyden vuoksi koetuksella.

Viljelijä Hannu Paija tiivisti tämänhetkisen huolen MT:n haastattelussa 14.8. todetessaan, että ruokahernesato uhkaa jatkuvien sateiden vuoksi jäädä peltoon: pelto ei kanna korjuukalustoa ja herne alkaa itää palossa.

Satoarviota tarkasteltaessa on muistettava sekin, ettei sadon kannalta ole tärkeää vain määrä. Yhtä oleellista on se, millainen on korjattavan sadon laatu. Ainakin vielä tällä hetkellä laatu lienee varsin hyvä, mutta varsinkin läntisessä Suomessa sateet uhkaavat viivästyttää puinteja, mikä lisää laaturiskiä.

Märkyys voi painaa leipäviljojen sakoluvun laskuun, jolloin sato kelpaa enää rehuksi. Lisäksi homeiden ja tähkäidännän riskit kasvavat sateiden jatkuessa, mitkä nekin nopeasti heikentävät sadon arvoa erityisesti elintarvikekäytössä.

Satoarvio ei kerro myöskään alueellisesta vaihtelusta. Erityisesti heinäkuun alkupuolelta lähtien sademäärät ovat vaihdelleet rajusti sekä maan osien välillä että myös hyvinkin paikallisesti.

Se tekee Suomesta tilkkutäkin, jossa jopa naapuritilat saattavat saada täysin erilaisen sadon siitä riippuen, miten vaikkapa kasvuston lakoon piiskanneet rankkasadekuurot ovat osuneet kohdalle.

Onkin täysin ymmärrettävää, että lähes poikkeuksetta viljelijät kritisoivat kesken puintikauden annettavia ennusteita tulevasta sadosta. Satoennusteiden nähdään jopa toimivan kannustimena ostohintojen polkemiseen. Tosi asiassa kansainvälisillä arvioilla maailman viljasadosta, esimerkiksi Yhdysvaltain maatalousministeriön (Usda) ennusteilla, on ennusteisiin enemmän vaikutusta kuin Luken ennusteilla.

Kotimaan hintojen näkökulmasta tämänhetkinen tilanne on kuitenkin kiistatta hankala: jos syksy on märkä ja sato on määrältään ja laadultaan keskimääräinen, sadon määrä riittää pitämään hinnat matalina, mutta kuivauskustannukset ovat korkeat.