Tutkimus: Mikrolevät voisivat korvata soijaa ja härkäpapua lehmien ruokinnassa – eivät kuitenkaan maistu lehmille

Väitöskirjatutkija Marjukka Lamminen huomauttaa, että vaikka mikrolevät vaikuttaisivat soveltuvan hyvin korvaamaan soijaa ja härkäpapua, niiden rehuarvo on kuitenkin todennäköisesti hieman rypsiä heikompi maidontuotannon ja typen hyväksikäytön perusteella. Kuva: Tuulikki Viilo

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan mikrolevät voisivat soveltua korvaamaan soijaa ja härkäpapua lypsylehmien ruokinnassa.

Väitöskirjatutkija Marjukka Lamminen huomauttaa, että vaikka mikrolevät vaikuttaisivat soveltuvan hyvin korvaamaan soijaa ja härkäpapua, niiden rehuarvo on kuitenkin todennäköisesti hieman rypsiä heikompi maidontuotannon ja typen hyväksikäytön perusteella.

Toisaalta mikrolevät maistuivat lehmille selkeästi tavanomaisia valkuaisrehuja heikommin. Kun karkearehu ja väkirehu syötettiin lehmille erikseen, mikrolevää sisältävien väkirehujen syönti pieneni, mutta lehmät kompensoivat tätä syömällä enemmän karkearehua. Näin rehun kokonaissyönti ei muuttunut silloin, kun mikrolevät korvasivat tavanomaisia valkuaisrehuja. Kun rehu tarjottiin lehmille seosrehuna, mikrolevät pienensivät rehun kokonaissyöntiä, koska lehmät eivät enää pystyneet välttämään mikroleviä rehussaan.

Kun mikrolevä korvasi rypsin tai härkäpavun valkuaista osittain, maitotuotos pieneni rypsiruokinnalla, mutta lisääntyi härkäpapuruokinnalla. Samansuuntaisia vaikutuksia havaittiin maitovalkuaisen tuotannossa. Maito- ja maitovalkuaisen tuotos olivat eri mikroleväruokinnoilla yhtä hyvät kuin soijaruokinnalla.

Kun mikrolevällä korvattiin rypsiä ja soijaa, maitorasvan tuotanto lisääntyi. Tämä saattaa Lammisen mukaan johtua pötsikäymisen eroista, eläinten elopainon menetyksestä tai suuremmasta metioniini-aminohapon saannista.

Lamminen arvioi väitöskirjatutkimuksessaan erilaisten mikrolevien potentiaalia lypsylehmien valkuaisrehuna. Neljässä ruokintakokeessa tutkittiin ruokintojen vaikutusta rehun syöntiin, lypsylehmien maidontuotantoon, energia-aineenvaihduntaan, typen hyväksikäyttöön ja aminohappoaineenvaihduntaan.

Tutkimuksissa mikrolevät Spirulina platensis, Chlorella vulgaris ja Nannochloropsis gaditana korvasivat tavanomaisten valkuaisrehujen, rypsirouhe, soijarouhe ja härkäpapu, valkuaisen joko kokonaan tai osittain. Lisäksi yhdessä kokeessa tutkittiin yleisesti valkuaisruokinnan vaikutusta tuotokseen ja aineenvaihduntaan.

Väitöskirjan Potential of Microalgae to Replace Conventional Protein Feeds for Sustainable Dairy Cow Nutrition pääset lukemaan tästä.