Valkoposket laidunsivat kevään aikana miljoonien vahingot ‒ Pohjois-Karjalasta ja Kaakkois-Suomesta tulleiden satojen ilmoitusten perusteella vahingot yhtä pahat kuin vuonna 2020
Enimmillään Tohmajärven kunnan alueella havaittiin 17.5. yli 140 000 valkoposkihanhea.
Nämä valkoposkihanhet kuvattiin Liperissä 12.5. tänä keväänä. Kuva: Lari LievonenValkoposkihanhet aiheuttivat keväällä 2022 mittavia vahinkoja Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen peltoalueilla, tiedottavat ympäristöministeriö, Pohjois-Karjalan ely-keskus ja Luonnonvarakeskus.
Kylmästä alkukeväästä johtuen hanhet jäivät laiduntamaan pelloille noin 2–3 viikoksi. Kylmä sää hidasti nurmien kasvua ja viljojen orastumista, mikä osaltaan pahensi tilannetta. Paikoin hanhet söivät kaiken nurmilla ja viljapelloilla olevan vihreän kasvuston, todetaan tiedotteessa.
Paikoin hanhet söivät kaiken nurmilla ja viljapelloilla olevan vihreän kasvuston.
Kesäkuun alkuun mennessä vahinkoilmoituksia on tullut Pohjois-Karjalasta 232 ja Kaakkois-Suomesta 112.
Tämän kevään vahingot yltävät laajuudeltaan ja määrältään vuoden 2020 vahinkoihin. Tuolloin hanhien viljelysvahinkoja korvattiin noin 3,4 miljoonalla eurolla.
Enimmillään Suomessa oli puoli miljoonaa hanhea yhtaikaisesti. Vahinkoja yritettiin torjua muun muassa droneilla, lasertykeillä ja hanhipaimenten avulla. Tiedotteessa arvioidaan, että voimakkaasta laidunnuspaineesta huolimatta hanhien karkotustoiminta onnistui kuitenkin ensiarvioiden mukaan keväällä kohtuullisen hyvin.
Hanhille varatuilta hanhipelloilta loppui kuitenkin syötävä nurmi jo toukokuun alkupuolella ja vahingot laajenivat ympäröiville tuotannossa oleville pelloille.
Tiedotteessa todetaan, että kahden kevään kokemuksien perusteella hanhipelloilla tarjolla olevan ravinnon määrä on tärkeä tekijä hanhipeltojen toimivuuden kannalta. Ravinnon määrä voi vaihdella vuosien välillä riippuen kasvukauden tilanteesta.
Hanhille varatuilta hanhipelloilta loppui kuitenkin syötävä nurmi jo toukokuun alkupuolella ja vahingot laajenivat ympäröiville tuotannossa oleville pelloille.
Suomessa pesivä hanhikanta saapui totutusti maalis–huhtikuussa. Enimmillään täällä pesiviä lintuja havaittiin tuhat–kaksi tuhatta Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.
Venäjällä pesivästä kannasta osa lähti muutolle talvialueiltaan Hollannin, Saksan ja Tanskan pelloilta hiukan tavallista aikaisemmin huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alussa. Esimerkiksi 28.4. Helsingissä havaittiin jo 11 000 muuttavaa valkoposkihanhea.
Hanhet saavuttivat nopeasti Etelä- ja Pohjois-Karjalan, jossa kasvukausi ei ollut ehtinyt lumen alla käynnistyä. Jo 5.5. lähtien Parikkalassa havaittiin yli 10 000 valkoposkihanhen kerääntymiä ja parin päivän jälkeen vastaavia lukumääriä myös Keski-Karjalan alueella.
Muuttoa tapahtui koko ajan ja hanhet vaihtuivat. Enimmillään Parikkalan–Pohjois-Karjalan alueella oli lähes puolet yli miljoonaisesta Barentsinmeren pesimäkannasta. Kymmenien tuhansien paikallismääriä laskettiin 10.–20.5. Enimmillään Tohmajärven kunnan alueella havaittiin 17.5. yli 140 000 valkoposkihanhea.
Viimeinen isompi muuttopurkaus tapahtui 23.5., jonka jälkeen Pohjois-Karjalaan jäi enää kymmeniä tai satoja valkoposkihanhia. Noin kolmasosa kevään valkoposkihanhista muutti Suomen kaakkoispuolitse Venäjän kautta tai pysähtymättä Suomen yli.
Hanhien seurantatieto perustuu BirdLife Suomen Tiira-havaintopalveluun.
Lue myös:
Karjalan nurmet on kaluttu ‒ 600 000 valkoposkihanhea laiduntaa parhaillaan maakunnissa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
