Tulvat ja vähäinen routa haitaksi sekä pelloille että vesistöille: Heikentävät maan rakennetta ja huuhtovat ravinteita

Janne Salminen tutki maanantaina ruispeltoaan Salon Perniössä. Tulva ei yltänyt aivan kasvustoon asti, mutta rankat sateet olivat jättäneet peltoon jälkensä. Kuva: Kimmo Haimi

Sunnuntain ja maanantain vastaisen yön voimakkaat sateet aiheuttivat laajoja tulvia pelloille eri puolilla Uuttamaata, Varsinais-Suomea ja Satakuntaa.

Esimerkiksi perniöläisen Janne Salmisen pelloista oli tulvaveden alla maanantaina puoliltapäivin kymmenkunta hehtaaria. Myrskyn tuomat sateet olivat tuossa vaiheessa jo päättyneet, mutta Salminen arvioi veden päivän aikana nousevan vielä jonkin verran.

Salminen on viime vuosina pyrkinyt pitämään tulvaherkät lohkot talven yli sängellä, jotta maa-aines pysyisi paremmin paikallaan. Tilalla on myös suojavyöhykkeitä.

"Ei tulva koskaan ole hyvä asia", hän toteaa. "Vesi huuhtoo mukaansa kiintoainesta ja ravinteita ja tiivistää peltoa."

MT:n haastattelemat asiantuntijat vahvistavat Salmisen arviot. Runsaat sateet ja tulvavedet ovat haitaksi niin maan rakenteelle kuin vesistöille, joihin ravinteita ja maa-ainesta pelloilta huuhtoutuu.

Oma lukunsa on, että tällä hetkellä routaa on enintään olematon kerros, isossa osassa Etelä-Suomea ei käytännössä lainkaan.

Sadevesi kuljettaa pintamaata ja sen mukana partikkelimaista fosforia ensin ojiin ja edelleen vesistöihin. Koska maat eivät ole jäässä, huuhtoutuu ravinteita myös salaojaveden mukana, MTK:n ympäristöasiantuntija Airi Kulmala toteaa.

"Pellolle nouseva tulvavesi voi viedä huomattavia määriä maata mennessään."

Partikkelifosfori ei ole vesistöissä yhtä rehevöittävä kuin leville suoraan käyttökelpoinen liukoinen fosfori, jota myös kulkeutuu pelloilta vesistöihin.

"Leudon talven vuoksi hajotustoiminta on jatkunut maassa oikeastaan keskeytyksettä. Orgaanisen aineen hajotessa vapautuu liukoisia ravinteita, jotka ovat huuhtoutumiselle alttiita", Kulmala kertoo.

"Talveen on mahtunut muutama pakkaspäiväkin. Kun kasvisolukot sulavat ja jäätyvät, niistä vapautuu liukoista fosforia.”

Tulvavesi ei välttämättä aiheuta välittömiä vahinkoja maan syvemmille kerroksille, kunhan läpimärkää maata ei mennä tallaamaan. Sen sijaan varsinkin ilman kasvipeitettä olevan savimaan pinnan vesi herkästi liettää.

Yhdessä roudattomuuden kanssa se voi aiheuttaa isojakin ongelmia.

"Routa murustaa kaikkein tehokkaimmin pellon pintamaata. Nyt kun routaa ei monin paikoin ole oikeastaan lainkaan, tätä vaikutusta ei ole", toteaa maatalouden ympäristöteknologian professori Laura Alakukku Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Kokonaisuus talven vaikutuksista pellon rakenteeseen nähdään sekä Alakukun että Kulmalan mukaan vasta keväällä.

"Riippuu keväästä, millaisia vaikutuksia talvella lopulta on tulevan kasvukauden ja pidemmällä tähtäimellä maan rakenteen kannalta", Alakukku luonnehtii.

Hänen mukaansa kuluva talvi on osoittanut, että on entistäkin tärkeämpää tutkia kasvipeitteisyyden vaikutusta tulvaherkillä alueilla.

Lue myös:

Lapuanjoki tulvii pelloille, Porissa vesi nousee ja teitä poikki eteläisessä Suomessa

Vesi tulvii pelloille, Eurassa ja Perniössä vesi uhkaa rakennuksia ja Salossa teitä poikki

Tulva oli vähällä keskeyttää maidon haun Karjaalla – pahimmassa tapauksessa tuottaja kärsisi tappiot