
”Pääsiäisiä voisi olla useammin”, toivoo lampuri Susanna Nuutinen
Karitsan- ja lampaanlihan kulutus kasvaa ja muuttuu ympärivuotisemmaksi, mutta pääsiäinen on edelleen tärkeä sesonki.
Lampuri Susanna Nuutinen myy teuraiden lisäksi jalostuseläimiä, kuvassa dorset-karitsoja. Kuva: Saara OlkkonenSuomalaisen karitsanlihan tuotanto kasvoi edellisvuodesta kahdella prosentilla 1,35 miljoonaan kiloon, tiedottaa Pro Agria.
Tyypillisimmillään kotimaista karitsaa myydään suoraan tuottajilta kuluttajille, mutta myynti tukkuihin ja vähittäiskauppoihin on kasvussa. Kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut viime vuosina.
Kuluttajia kiinnostaa myös lampureiden arki. Lammastilojen avoimissa ovissa ja tilavierailuilla riittää kävijöitä. Monella lammastilalla vierailee jopa 2 000 kävijää vuodessa, iloitsee lammastuotannon asiantuntija Kaie Ahlskog Pro Agriasta.
Putkisalon kartanon lammastila Rantasalmella myy kaiken teuraskaritsojen ja poistouuhien lihan suoraan tilalta. Kaikkiaan teuraita lähtee tilalta noin 300 vuodessa. Tärkein sesonki on pääsiäinen.
Noin puolet menee kuluttajille, toinen puoli lähiseudun ravintoloihin. Kymmenesosan myy lihaan erikoistunut kyläkauppa, kertoo lampuri Susanna Nuutinen.
Aiemmin lihaa myytiin pääasiassa laatikkoon pakattuina puolikkaina ruhoina. Niiden menekki ei ole enää kasvanut.
”Pari vuotta sitten siirryimme myymään osina. Pelkäsin, miten käy, mutta yksittäiset ostot ovat nykyisin jopa suurempia”, Nuutinen kertoo.
Ravintola-asiakkaat ostavat kerralla isompia määriä, ja kiinnostus painottuu edullisempiin ruhon osiin kuin kuluttajilla. "Keittiömestariasiakkaani ovat lähinnä niska-potka-miehiä, fileetä ravintoloihin ei juuri myydä”, Nuutinen kertoo.
Liha lähtee tilalta pääasiassa pakasteena, eivätkä asiakkaat koe sitä ongelmana. ”Laitumella kasvattaminen ja syksyllä teurastaminen on taloudellisinta, haluaisimme siirtyä kokonaan siihen.”
Osalla tiloista kevään kysyntäpiikkiin varaudutaan syyskaritsoinneilla.
Teurastamoyrittäjä Miikka Depner lampaisiin keskittyneeltä Vainion teurastamolta toivoo myös asiakkaiden ymmärtävän yhä paremmin, ettei pakastaminen heikennä lihan laatua. ”Tuoretta ei riitä millään tarpeeksi tähän aikaan.”
Depnerin mukaan karitsanlihan tarjonta ja kysyntä ovat nyt melko hyvin tasapainossa.
Kokonaisia viuluja ja paisteja on myyty tänä vuonna aiempaa vähemmän. Kovassa suosiossa on ollut etenkin kare, kertoo lampuri ja teurastamoyrittäjä Kaarin Knuuttila.
Hän iloitsee erityisesti uudesta avauksesta suurkeittiöpuolelle.
”Sain juuri matkaan runsaan erän lammasta ja karitsaa, joista tehdään ruokaa muun muassa Etelä-Karjalan keskussairaalassa”, Knuuttila kertoo.
Tilaus on tehty hankintayhtiön kilpailutuksen kautta ja Knuuttila toivoo sen avaavan kotimaiselle karitsan- ja lampaanlihalle ovea myös suurkeittiöihin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



