Talon yhteydessä oleva viherhuone on kuin yksi huone lisää: ”Kasvitkin viihtyvät huippuhyvin”

Talon jatkeena oleva vehreyden ympäröimä viherhuone on ollut Paula Ritanen-Närhille ja hänen perheelleen mieluisa paikka. Kuva: Stiina Hovi

Puutarhatoimittaja Paula Ritanen-Närhin ja puutarhaneuvos Seppo Närhin kotona terassi sai kyytiä 15 vuotta sitten. Sen päälle nousi komea lasiseinäinen ja -kattoinen viherhuone, jonka jatkona olleesta pergolasta tehtiin myöhemmin vielä vanhoista ikkunoista viihtyisä kesämaja.

”Kestopuuterassi oli tukeva perusta, joten se jätettiin paikalleen. Viherhuoneen kivilattia vain ladottiin sen päälle”, Paula Ritanen-Närhi kertoo.

Lasitus runkoineen tilattiin mittatilauksena tehtaalta. ”Olihan se silloin iso investointi, mutta olemme edelleen tyytyväisiä. Tässä on yksi nurkka viisto, se teki lisäkustannuksia.”

Omasta kunnasta kannattaa selvittää, mitä talon yhteyteen rakennettava viherhuone vaatii. ”Tämä meidän meni toimenpideilmoituksella. Rakennustarkastajan ehtona oli, että tietty osa seinistä oli avattavia. No, tässä ne kaikki ovat.”

”Ilmanvaihto on muutenkin tärkeä huomioida, sillä hautovan kuumassa tilassa viihtyvät kirvat ja punkit. Kiertävä ilma parantaa kasvien terveyttä”, vinkkaa Ritanen-Närhi.

Viherhuoneen nurkassa talvehti termoruukussa pikkupuu katsura. Huonekasvitkin viihtyvät lasitetussa tilassa keväästä syksyyn. Kuva: Stiina Hovi

Viherhuone on sisustettu lukuisilla vanhoilla huonekaluilla. ”Hyvin ne kestävät täällä, koska eivät pääse kastumaan. Tykkään etenkin kauniista pöydistä ja lipastoista, keräilen niitä”, Paula Ritanen-Närhi sanoo. ”Tosin niitä alkaa olla jo liikaa!”

Keväällä viherhuoneeseen muuttavat huonekasvit, jotka asuvat siellä pitkälle syksyyn. Nurkkaa hallitsee pieni puu. ”Katsura talvehti termoruukussa onnistuneesti. Valmistelin sen jo lokakuulla talveen antamalla juuripaakun kuivahtaa.”

Viherhuoneessa ja sen jatkona olevassa kesämajassa viihtyvät lukuisat pelargonit. ”Yllättävän hyvin ne pärjäävät siihen nähden, että maja on ympäröivien puiden siimeksessä.”

”Halusimme, ettei piha ole aurinkoinen, ja siksi istutimme heti muuttaessamme useita puita. Ne luovat suotuisan mikroilmaston ja suojaavat”, hän kertoo. ”Viherhuoneessakaan ei ole koskaan liian kuuma.”

Linnunlauluhuoneen rakensi viherhuoneen jatkoksi kirvesmies vanhoista, kunnostetuista ikkunoista. Pelargonit kukoistavat majassa. Kuva: Stiina Hovi

Kun pariskunnan lapset asuivat vielä kotona, perhe aterioi ja kahvitteli viherhuoneessa usein. ”Nyt se on enemmän kissojen ulkoilua varten”, Ritanen-Närhi nauraa. ”Nykyään katselen ja sisustan täällä mieluummin kuin istuskelen.”

”Kun tultiin aiemmin töistä, singahdettiin tänne kahville koko perhe. Alkuun oli turhan lämmin, mutta kun puut kasvoivat, viihtyvyyskin lisääntyi.”

Viherhuoneen eräs tärkeä käyttötarkoitus on ollut myös toimia kuvauspaikkana Paula Ritanen-Närhin kirjoittamiin lukuisiin puutarhajuttuihin.

Lasihuone on niin tiivis, että sen lämpimäksi saamiseen riittää keväällä talon oven avaaminen hetkeksi. ”Pelargonit muuttavat ensin tähän, ja vasta sitten kesäksi pihamajoihin.” Pelargonit ovat puutarhatoimittajan suosikkeja, ja niitä on yli sata, joten siirrettävää riittää.

Vaikka lasitettu tila ei varsinaisesti ole lämmitetty, on se käytössä käytännössä läpi vuoden.

Keväällä, kun kelit alkavat lauhtua, Ritanen-Närhi tuo viherhuoneeseen leikkokukkia. ”Yöksi nostan ne tietysti sisään. Sipulikukkiakin voi laittaa jo hyvin aikaisin. Ainakin helmilijat ja tetenarsissit kestävät kylmää.”

Viherhuoneessa pariskunta myös idättää kevätkylvökset. ”Tarvittaessa ne peitetään harsoilla. Ja jos on poikkeuksellisen kylmää, tilaan saa lisälämpöä puhaltimella”, hän kertoo.

Talvella viherhuone verhoutuu kynttilälyhtyihin. ”Perjantaisin laitetaan tulet ja ihaillaan. Näky on hyvin kaunis.”

”Tästä saa suunnattomasti iloa verrattuna säiden armoilla olemiseen. Kasvitkin viihtyvät huippuhyvin. Henkisesti tämä on sisätila, kun se kytkeytyy kotiin.”

Viherhuoneen varjostukseen käytettiin kankaita ennen kuin ympäröivät puut kasvoivat tarpeeksi. Nyt puut suojaavat niin, ettei lasihuone kuumene liikaa. Kuva: Stiina Hovi