Neljässä helsinkiläiskaupassa testataan kohta, miten kuluttaja suhtautuu eläinten hyvinvointimerkintään

Helsingin Kaaren Prismaan myyntiin tuleva hyvinvointimerkitty maito on Arlan Yhden tilan maitoa ja tulee Kurikasta Tikan tilalta. Kuvassa Tikan tilan nuorempi yrittäjäpariskunta Veera Peijarniemi ja Tuomo Mäkinen. Kuva: Johannes Tervo

Pyöreä, vihreä logo maitopurkin tai jauhelihapaketin kyljessä, logon keskellä eläinhahmoja ja ympärillä teksti Parempi eläimille.

Tällaisia pakkauksia ilmestyy ensi viikon torstaina neljään helsinkiläiseen ruokakauppaan. Lähistöllä saattaa pyöriä myös tutkija, joka kyselee, miten kuluttaja merkkiin ja yleensä tuotantoeläinten hyvinvointiin suhtautuu.

Tällä viikolla alkaa asiaan liittyvä somekampanja. Kuluttajille avautuvat myös nettisivut osoitteessa parempielaimille.fi. Niiden kautta kerätään palautetta merkistä.

Kaikki tämä on osa vuonna 2017 alkanutta, Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämää hanketta. Siinä on tutkittu, voidaanko kotieläintuotteille laatia vapaaehtoinen hyvinvointimerkintä.

Sen avulla kuluttaja voisi valita tuotteet, joiden tuotannossa on noudatettu hänen arvostamiaan eläinten hyvinvointia parantavia menetelmiä. Hän myös maksaisi niistä perustuotteita enemmän.

Hankkeessa selvitettiin aluksi eläinten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä muissa maissa käytössä olevia hyvinvointimerkintöjä.

Kuluttajilta on kyselty heidän kiinnostustaan hyvinvointimerkintää kohtaan sekä valmiutta maksaa hyvinvointia kohentavista toimista.

Kokeiluun tulevan Parempi eläimille -merkinnän perustana olevat tekijät valittiin lopulta pitkälti Nasevaa apuna käyttäen, hanketta vetävä tutkimusprofessori Jarkko Niemi Lukesta kertoo. Naseva on rekisteri, johon kirjataan muun muassa nautojen ja nautatilojen terveystiedot.

Helsingin Kaaren Prismaan tuleva hyvinvointimerkitty maito on Arlan Yhden tilan maitoa ja tulee Kurikasta Tikan tilalta, Niemi kertoo.

Kolmessa helsinkiläisessä Lidlissä myydään viikon ajan hyvinvointimerkittyä Reilu rotukarja- ja Reilu luomu -naudan jauhelihaa.

Tuotteet ovat suomalaista tuotantoa ja kokeiluvaiheessa ne ovat saman hintaisia kuin vastaava tuote muutenkin.

Laatumerkeissä lähtökohta on, että sekä eläinten hyvinvointiin panostavan tilan että tuotetta jalostavan yrityksen pitäisi hyötyä, jos ne ottavat merkin käyttöön: saada ainakin sen verran lisähintaa, että lisäkulut katetaan, ja jalansijaa markkinoilla, Niemi toteaa.

Merkintään liittyy vielä epävarmuutta. Kyselyjen mukaan hyvinvointia arvostetaan ja siitä ollaan valmiita maksamaan, mutta miten se näkyy käytännössä? Tuntevatko kuluttajat riittävästi maatilojen tuotantoa ymmärtääkseen, mistä on kyse? Ja ovatko he lopulta valmiita höllentämään kukkaronnyörejään hyvän asian puolesta?

Monessa maassa on tarjolla kolmitasoinen merkintäjärjestelmä – sekä tilalle asetetut vaatimukset että tuotteen hinta kasvavat tason noustessa. Tällä tavoin voidaan tavoittaa suurempi kirjo niistä, joilla on eri tasoinen valmius maksaa tuotteen laadusta.

Vaikka kuluttajien keskimääräinen tietämys tilojen tuotanto-oloista onkin heikko, kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan on kasvanut tasaisesti vuosien ajan, johtava asiantuntija Satu Raussi Lukesta toteaa.

Osa tuottajista on pelännyt, että hyvinvointimerkintä johtaa kahtiajakoon – siihen kuulumattomia tiloja ajateltaisiin "pahoinvointitiloina".

Tämä pelko näyttää hankkeen kuluessa vaimentuneen, Raussi sanoo. "Eihän luomumerkkiinkään suhtauduta niin, että siihen kuulumaton tila on automaattisesti tehotuotantotila."

Kuluttajalle ja myös tuottajalle halutaan tarjota vaihtoehtoja, ei luoda vastakkainasettelua.