Kasvihuonetuotannolle tämän kesän pitkään jatkunut kuumuus ja kuivuus eivät ole aiheuttaneet suuria ongelmia.
Tiedossa ei ole, että kasteluvedestä olisi ollut pulaa, toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta kertoo. Monet ovat kunnallisessa vesijohtoverkostossa tai niillä on oma porakaivo.
Kasvihuoneita viilennetään vesiudulla, sillä sisälämpötilan noustessa yli 25 asteen kasvit alkavat kärsiä.
Liiassa kuumuudessa esimerkiksi salaatit jäävät pieneksi ja saattavat jopa alkaa kukkia, Jalkanen kertoo. Kurkkukasvustot puolestaan rasittuvat, mikä tekee ne herkemmiksi taudeille.
Tämän kesän lämpö on ollut eduksi ripsiäisille, joita kasvihuoneissa on ollut poikkeuksellisen paljon.
Sään ääri-ilmiöihin ja ilmaston muuttumiseen on vain sopeuduttava, Jalkanen huomauttaa.
”Tuotannon pitää tulevaisuudessakin olla hyväksyttävää”, hän viittaa paitsi ekologiseen myös eettiseen kestävyyteen.
Jalkasen mukaan kestävyys tulee taloudellisesti kannattavan ja tehokkaan tuotannon kautta. Tuotantopanokset siis käytetään hyödyksi niin, että esimerkiksi vettä kuluu mahdollisimman vähän tuotettua kiloa kohti.
Lepaan puutarhanäyttelyn annissa näkyvätkin alan keinot sopeutua sekä tuotteiden kysynnän että ilmaston muuttumiseen.
Päästöttömän teknologian käytön voi katsoa olevan puutarha-alan kannanotto ilmastopolitiikkaan. Esimerkiksi sähkökäyttöiset työkoneet alkavat olla sen kokoisia, että niissä riittää tehoa ammattimaiseen puutarhan- ja viheralueiden hoitoon.
Sähkökäyttöiset koneet ja laitteet ovat myös äänettömiä, Jalkanen huomauttaa. ”Taajamissa ei haluta pärinää.”
Näytteilleasettajien osastoilla on esillä myös muun muassa ledejä, joiden ansio on valaistukseen käytettävän sähkön vähyys.
Nähtävillä on lisäksi kierrätysmuoviruukkuja sekä rahkasammaleen käyttöä kasvualustoissa.
Ilmaston lämmetessä näköpiirissä on uusia tuholaisia, esimerkkeinä tomaattikasvustoja ja tomaatteja vahingoittava tomaatinjäytäjäkoi sekä hedelmäkärpäsiin kuuluva Suzukii.
Tomaatinjäytäjäkoi aiheuttaa pahaa tuhoa Espanjassa ja muualla eteläisessä Euroopassa, kertoo Heini Koskula Biotus Oy:n myynnistä ja markkinoinnista.
Kasvuston tarkkailu on paras keino varautua tuholaisiin, Koskula kertoi Lepaan puutarhanäyttelyssä.
”Heti, jos kasvustossa huomaa jotain poikkeavaa, kannattaa rohkeasti kysyä neuvoa esimerkiksi Elintarviketurvallisuusvirastosta”, Koskula kannustaa.
Toinen ei-toivottu vieras on Drosophila suzukii -hedelmäkärpänen, jota on tavattu jo Etelä-Ruotsissa.
Tänne päästyään se todennäköisesti pystyy talvehtimaan avomaalla. Koskula esitteli Biotuksen osastolla purkkiansoja, joilla tuholaiskärpästä voi houkutella sille mieluisalla nesteellä.
