Lomittajien määrä vähenee Itä-Suomessa – "Ala ei ole vetovoimainen"

Kuva: Jenna Jalkanen

Pohjois-Savossa on vaikea saada lomittajia maatilojen äkillisiin sijaisaputarpeisiin, kertoo MTK:n maitovaliokunnan jäsen Mirja Koutonen.

"Ammattitaitoisista lomittajista on puute. Tilat ovat erikokoisia, mikä asettaa haasteita lomittajille", Koutonen kertoo.

Lomittajia on vaikea saada jopa äkillisiin sijaisaputarpeisiin.

"Ala ei ole vetovoimainen. Alueellisia eroja on varmasti, mutta ainakin täällä Pohjois-Savossa tilanne on huolestuttava."

Koutosen mukaan erityisesti heinäkuu oli vaikea, koska monet nautatilalliset halusivat viettää vapaata rehunteon välissä. Vastaavasti myös monet lomittajat halusivat viettää kesälomaa.

"Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa lomittajien ja maatilayrittäjien välillä riittävän hyvin."

Maatilayrittäjät jättävät marraskuussa vuosiloma-anomukset. Usein nämä suunnitelmat menevät uusiksi lomittajien heikon saatavuuden vuoksi.

Koutosen mukaan lomitusrenkaat olisivat toimiva järjestelmä. Niitä ei ole enää Sydän-Savon alueella Kuopion ympärillä alueella käytössä.

Ylä-Savon alueella renkaita sen sijaan on edelleen käytössä.

Lomitusrenkaissa usealla tilalla oli ikään kuin yhteinen työntekijä. Jos yksi tila ei kyennyt tarjoamaan riittävästi töitä, tilat pystyivät yhdessä työllistämään lomittajan täysipäiväisesti.

Kotieläimiä pitävät maatalousyrittäjät voivat saada kalenterivuodelle 26 henkilökohtaista vuosilomapäivää.

Vuosilomapäivien lisäksi maatalousyrittäjät voivat saada 120 tuntia lomitusta tuettuun hintaan.

"Taloudellinen tilanne maatiloilla on sen verran heikko, etteivät monet tilat välttämättä pysty ostamaan edes tuettua lomitusta", Koutonen kertoo.

Lomitusmaksujen alentamiseen kohdennettu kriisirahoitus vuosina 2016 ja 2017 on Koutosen mukaan ollut tärkeää maatalousyrittäjien jaksamisen kannalta.

Sydän-Savon lomituspalveluiden johtaja Mirja Jestoi huomauttaa, että alue on maantieteellisesti laaja, mikä osaltaan vaikuttaa työn houkuttelevuuteen.

"Lomittajat joutuvat ajamaan välillä pitkiä matkoja, mikä ei aina ole mielekästä", Jestoi kertoo.

Hänen mukaansa monet lomittajat ovat kokeneet houkuttelevaksi vaihtaa alaa.

"Tällä hetkellä työllisyysmahdollisuudet ovat hyvät esimerkiksi teollisuuden ja kuljetuksen aloilla."

Jestoin mukaan lomitusrenkaita ei ole enää käytössä osittain siitä syystä, että lomittajat eivät kokeneet niitä mielekkäiksi.

"Lomitusrenkaat olivat tilojen kannalta toimiva järjestelmä. Ne käyttivät usein tuttua ja hyväksi todettua lomittajaa apunaan."

"Yksipuolisuus, mikä oli tyypillistä pelkästään parsinavettarenkaissa, ei kehittänyt lomittajien ammattitaitoa toivotulla tavalla."

Jestoi huomauttaa, että tilojen lukumäärä on vähentynyt jatkuvasti. Renkaissa kaikille lomittajille ei riittänyt töitä, kun taas toiset olivat ylityöllistettyjä.

Tilanne helpottuu tulevaisuudessa, Jestoi uskoo.

"Kyllä tässä miettimistä riittää kaikille osapuolille. Onneksi nuoria tekijöitä on saatu mukaan lomitustöihin."

Hänen mukaansa työn mielekkyys kasvaa sitä mukaa, kun automaatio lisääntyy tiloilla. Vastaavasti se edellyttää myös kouluttautumista.

"Nuorten ATK-taidoille on tulevaisuudessa entistä enemmän käyttöä, kun tietotekniikka lisääntyy navetan seinien sisällä."

Juttua korjattu 5.9. klo 12:20. Lomitusrenkaita ei ole käytössä Sydän-Savon lomitusalueella, mutta niitä on edelleen Ylä-Savon lomitusalueella. Molemmat kuuluvat Pohjois-Savon maakuntaan.