Osakeyhtiö-maatiloja yli 600
Maatiloista yli 600 toimii osakeyhtiönä. Malli on käytössä etenkin suurissa kotieläinyrityksissä.
EU-jäsenyyden alkaessa 1995 osakeyhtiömaatiloja oli noin 200. Vuonna 2020 niitä on yli 850, Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa.
Oy-malli yleistyy PTT:n mukaan lähivuosina nopeimmin porsastuotannossa. Suhteessa eniten osakeyhtiöitä on kuitenkin siipikarjankasvattamoissa, muutaman vuoden kuluessa joka kolmas on oy-muotoinen.
Osakeyhtiöt ovat kotieläintuotannossa valtaosin suuria. Siipikarjanlihasta tuotetaan osakeyhtiöissä 2020 jo puolet, PTT ennustaa.
Samaan aikaan porsaista lähes puolet syntyy osakeyhtiöissä. Kananmunien ja sianlihan tuotannosta osakeyhtiöiden osuus nousee ennusteen mukaan kolmannekseen vuoteen 2020 mennessä.
Kasvintuotannossa osakeyhtiöiden osuus tuotannosta on vähäinen, vaikka oy-malli on niilläkin käytössä.
PTT:n ja Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen selvityksen perusteella osakeyhtiöittämisen yllykkeenä ovat useimmin verotus, suuret investoinnit ja selkeiden pelisääntöjen saaminen yhteisyritykselle.
Osakeyhtiö maksaa tuloista yhteisöveroa. Se on isoilla tuloilla alempi kuin yksityisen viljelijän pääoma- ja ansiotulovero. Hallituksen esityksen mukaan yhteisövero olisi jatkossa 20 prosenttia, kun pääomatulovero on 30 prosenttia.
Pienillä tuloilla kasvinviljelytiloilla osakeyhtiöittäminen on puolestaan ollut kannattavaa, jos tilan tuotto jätetään pääosin tilan toimintaan. Elämiseen on silloin oltava muita tuloja.
Osakeyhtiö vaatii kahdenkertaista kirjanpitoa. Yrittäjien mielestä se ei ole rasite, vaan kaksinkertainen kirjanpito parantaa talouden seurantaa.
Noin kolmannes maatalouden osakeyhtiöistä on yhteisyrityksiä. Niissä osakeyhtiö selkeyttää yrityksen hallintaa ja omistusta.
Osuuskunta ei selvityksen mukaan ole kannattava vaihtoehto maatilan toiminnan järjestämiseen. Se sopii kuitenkin hyvin erilaisiin tukitoimintoihin, kuten koneyhteistyöhön.
Tutkimuksen tekivät Suvi Rinta-Kiikka ja Perttu Pyykkönen PTT:stä ja professori Matti Ylätalo Helsingin yliopistosta. Pohjana oli lisäksi kolme yliopistossa tehtyä gradu-tutkielmaa. Tutkimusta rahoitti Maatilatalouden kehittämisrahasto. Tutkimus on julkaistu PTT:n raporttina.
HEIKKI VUORELA
www.ptt.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
