Ison tilan tulot kertyvät monista pienistä puroista

GENARP/ASMUNDTORP/

MOTALA, RUOTSI (MT)

Energian myynnistä on tullut tärkeä tulonlähde ruotsalaiselle suurtilalle Genarpissa Etelä-Ruotsissa.

Tilalla on peltoalaa 2 600 hehtaaria ja metsää 2 000 hehtaaria. Tila muodostuu kahdesta vanhasta tilasta, joten tilakeskuksia on kaksi noin 20 kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Pellot sijaitsevat aivan tilakeskusten ympärillä. Ruotsin ainut sokeritehdas on toisen tilakeskuksen vieressä.

Viljelyksessä tällä yhdellä Ruotsin suurimmista tiloista on sokerijuurikasta, rapsia sekä viljan ja nurmikasvien siementuotantoa.

Tilan pehtorina työskentelevä Jakob Ilsö sanoo, että tilalla pyritään vuosittain nostamaan liikevaihtoa viisi prosenttia.

Keskimäärin tavoitteeseen on tilalla päästy, mutta vuodet vaihtelevat sään ja hintatasojen mukaan hyvistä huonoihin.

Molempiin tilakeskuksiin on rakennettu viime vuosina oljenpolttolaitokset, joista saadaan sähköä ja lämpöä omaan käyttöön sekä myyntiin.

Ilsö kehuu oljenpolttoa kannattavaksi toiminnaksi ja se on nostanut koko tilan kannattavuutta. Oljenpolttolaitoksen rakentamiseen ja energian tuotantoon ei ole käytetty yhtään tukirahaa, ja laitokset maksavat itsensä takaisin viidessä vuodessa.

Sähköä myydään vuodessa 17 000 megawattituntia.

Tilalla on myös kuusi tuulivoimalaa, mutta ne eivät Ilsön mukaan ole kannattavia, koska tarvitsevat valtiontukea toimiakseen.

Lisäksi tila saa tuloja koneurakoinnista, tilan mailla sijaitsevien 140 asunnon vuokraamisesta sekä metsätaloudesta.

Ilsö ei kanna huolta maatalouspolitiikan muutoksista. Hän toteaa, että politiikan muuttuessa on keksittävä uusia keinoja pärjätä. Murehtimaan ei kannata jäädä.

Suurimmaksi tulevaisuuden haasteeksi hän näkee osaavan työvoiman saannin jatkossa.

Tila työllistää tällä hetkellä 24 henkilöä.

Yhteistyö on paisuttanut kaksi 90-luvulla vielä 20–30 hehtaarin kokoista viljatilaa 950 hehtaarin yhteistilaksi Asmundtorpissa.

Tilan toinen osakas Lars Wall Persson kertoo, että tilat aloittivat yhteistyön 90-luvulla ja vuonna 2003 tilat yhdistettiin samaksi yritykseksi.

Yrityksen tuloista 40 prosenttia tulee vihannesviljelystä, toinen 40 prosenttia vihannespakkaamosta ja 20 prosenttia viljanviljelystä.

Viljanviljely ei ole yrityksen talouden kannalta merkittävää, mutta siitä ei haluta luopua tunnesyistä, koska molemmat osakkaat ovat aloittaneet viljelijän ammattinsa sillä. Viime vuosina myös kannattavuus on ollut viljoilla parempi kuin aikaisemmin.

Vihannespakkaamo toimii ympäri vuoden kuutena päivänä viikossa. Kesän neljäksi kuukaudeksi riittää tuotteita omilta pelloilta. Muuna aikana vihanneksia tuodaan ulkomailta, enimmäkseen Italiasta ja Israelista.

Alkukesästä taasen pakkaamo harjoittaa vientiä. Vihannesten määränpää on Suomi ennen kuin suomalainen sato valmistuu.

Tuotteita ei varastoida pakkaamolla tai tilalla päivää pidempään, vaan kaikki myydään tuoreena.

Jakob Anderssonilla on 300 hehtaarin tilallaan Motalassa monta rautaa tulessa. Viljanviljelyn ohella tilalla kasvatetaan lihakarjaa, jonka lihaa myydään paikallisessa maatilapuodissa sekä verkossa.

Lisäksi tilan koneilla harjoitetaan pelto- ja maansiirtourakointia ja isäntä on suunnitellut paalikärryn, jota valmistetaan myyntiin.

Viljelijäperheeltä onnistuvat myös putkityöt, joita on tehty muun muassa lämpölaitoksen rakennustyömaalla, kun samalla hoidettiin myös rakennuksen maansiirtotyöt.

Viljelyssä tila tekee yhteistyötä kahden naapuritilan kanssa. Toisella naapureista on perunaa, ja tilat vaihtelevat kolmestaan lohkojaan, jotta peruna saa hyvän viljelykierron.

Tiloilla on yhteinen puimuri, jolla puidaan vuosittain yli 700 hehtaaria. Yhteisellä kasvinsuojeluruiskulla tehdään omien peltojen lisäksi urakointia, ja pinta-alaa kertyy noin 2 000 hehtaaria kesässä.

Ilsön tapaan myös Andersson on innostunut oljen poltosta.

Hän on rakentanut uuden viljankuivaamon, joka toimii tietokoneohjauksella. Polttoaineena kuivurissa käytetään olkea ja kokeilussa on myös energiapaju.

TUURE KIVIRANTA

Avaa artikkelin PDF