Miten tehdä viljelystä ilmastoneutraalia? Uusi hanke lisää tietoa monimuotoisen viljantuotannon vaikutuksista Suomessa

Hankkeessa kartoitetaan laajoista seuranta-aineistoista ja sateliittidatasta monimuotoisen viljelyn nykytila. Lisäksi aiheesta tehdään tilatasoista vertailua. Kuva: Taina Renkola

Kuinka kasvinviljelystä saadaan mahdollisimman kestävää, jopa ilmastoneutraalia?

Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä yritysten ja maatalouden etujärjestöjen yhteisessä hankkeessa lisätään tietoa erilaisten viljelykäytänteiden vaikutuksista viljelyn kestävyyteen ja kannattavuuteen.

Asiasta tiedottaa Luonnonvarakeskus.

Tietoa erilaisten peltokasvien, pitkien viljelykiertojen ja viljelykäytänteiden vaikutuksista kasvinviljelyn kestävyyteen ja kannattavuuteen boreaalisissa olosuhteissa on vielä saatavilla hyvin rajallisesti.

Nyt käynnistyvässä peltokasvituotannon hankkeessa painopiste on pitkissä viljelykierroissa. Lisäksi siinä tarkastellaan muun muassa seka- ja seosviljelyjärjestelmiä.

Tarkoitus on huomioida sekä tuotannon, ympäristön että talouden näkökulmat.

Sinebrychoffin kehityspäällikön Rauno Sillanpään mukaan yhteishanke tukee yhtiön tavoitteita.

”Päästäksemme kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiimme tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken.”

Yhtiön tavoitteena on lisätä uudistavasti viljellyn mallasohran määrää.

”Sinebrychoff haluaa omalta osaltaan edistää maatalouden ympäristövaikutusten pienenemistä, maan kasvukunnon paranemista ja luonnon monimuotoisuutta.”

Viiden vuoden viljelykiertokokeessa tuotetaan uutta tietoa erityisesti satoisuudesta, hiilen sitomisesta ja palkokasvien maksimaalisesta käytöstä.

Viljelykiertokoe alkaa ensi keväänä Luken Jokioisten pellolla.

Hankkeessa panostetaan voimakkaasti yhteistyöhön viljelijöiden kanssa.

”Hienoa että myös peltokasvipuolta tuetaan näin laajalla tutkimushankkeella. Lisää tutkittua tietoa tarvitaan siitä, miten eri peltokasvit yhdessä kerääjä- ja välikasvien kanssa tukevat ilmastoneutraalia alkutuotantoa”, MTK:n vilja-asiantuntija Max Schulman toteaa.

”Kerääjäkasvien tehokkuus ympäristölle sekä pellon kasvukunnolle saa tutkimuksen kautta vahvistuksen. Tarve tällaiselle laajalle tutkimukselle oli jo eilen.”