Vanhan navetan päivitys säästää työaikaa ja parantaa tehokkuutta – Heikuran tilalla pohditaan tarkoin uutta

Veikka Heikura pyrkii optimoimaan työajan panostamalla navetan arkea helpottaviin ratkaisuihin. Kuvassa myös Annemari Jokela ja parin esikoinen Veikko. Kuva: Anna Kujala

Ulkoapäin Heikuran tilan navetta Karvialla on monikulmainen. Vanhin osa on vuodelta 1975, ja laajennuksia on tehty kaikkiin suuntiin, viimeksi vuonna 2009. Sisältä navetta on toiminnallinen 155 lypsävän ja kolmen lypsyrobotin tuotantolaitos.

Yksi ruokintapöytä kulkee navetan päästä päähän, lypsyrobotit seisovat yhdessä rivissä ja nuorkarjan karsinat ovat yhdessä päädyssä. Ruokinta ja kuivitus tehdään koneellisesti kahdella pienkuormaajalla.

Tuotantotiloja uudistetaan jatkuvasti. Tällä hetkellä menossa on parsimattojen vaihtaminen lehmille mukavampiin peteihin. Myös muita kalusteita, kuten aitoja ja jaotteluportteja, uusitaan pikkuhiljaa.

"Aina voi tehdä asioita paremmin, tässähän on tarkoitus mennä eteenpäin”, tilan isäntä Veikka Heikura toteaa.

Isännän lisäksi tilalla on kaksi puolipäiväistä työntekijää.

”Näen työssäni eläinlääkärinä paljon erilaisia navettaratkaisuja. Tämän navetan toiminnallisuudesta kertoo paljon se, että Veikka pystyy tekemään lähes kaikki työt yksinkin”, vaimo Annemari Jokela toteaa.

Lantaraapat vaihdettiin siivousrobottiin, joka putsaa lannan sekä pää- että sivukäytäviltä. Kuivikkeena käytetty turve levitetään pienkuormaajalla. Kuva: Anna Kujala

Jokainen laite ja kaluste on ajatuksella valittu: sen tulee vähentää tai helpottaa ihmistyötä, parantaa olosuhteita ja olla toimintavarma.

”Olemme aika avoimella mielellä, kun mietimme uusia hankintoja. Laitetoimittajan pitää olla uskottava ja jälkimarkkinoinnin kunnossa. Lisäksi laitteen pitää olla käyttäjäystävällinen ja toimintavarma”, Heikura luettelee.

Hän pyrkii ennakoimaan laiterikkoja pitämällä tavallisimpia varaosia kotona ja luomalla varajärjestelmiä. Yhdellä pienkuormaajalla voi tarvittaessa jakaa sekä rehun että kuivikkeen. Jos yksi lypsyrobotti on poissa pelistä, kahdellakin pärjätään hetki.

Hankinnoissa ei olla merkkiuskollisia, vaan ne perustuvat tuotteiden vertailuun ja saatuihin tarjouksiin. Kaksi vuotta sitten ostetut lypsyrobotit ovat eri merkkisiä kuin vanhat, vaikka nekin toimivat hyvin.

”Olemme olleet tyytyväisiä niihin. Robotit ovat toimineet kuten luvattu, ja lehmien utareterveys on parantunut”, Heikura kertoo.

Tärkeitä ominaisuuksia olivat höyrydesinfiointi, vetimien pesu vedellä, solulaskuri sekä mahdollisuus kiinnittää vetimet käsin. Lypsyrobotin kännykkäohjelmaa ja etäkäyttömahdollisuutta Heikura pitää korvaamattomina.

”Käytän erillistä aktiivisuusmittaria kiimojen määrittelyyn, mutta en ottanut robottiin hormonimittausta. Oikeilla asetuksilla pystyn silti määrittelemään haluamani tiedot hyvinkin tarkasti.”

Navetassa on lisäksi kameravalvonta, jolla navetan tapahtumia voidaan seurata etänä.

Tilan kolme robottia on asennettu yhteen ryhmään. Käytössä on maidon esijäähdytys sekä maitotankkien lämmön talteenotto käyttöveden lämmitykseen. Kuva: Anna Kujala

Heikura tarkastelee hankintahinnan lisäksi myös laitteen käyttö- ja korjauskustannuksia. Kun kuluneet lantaraapat piti vaihtaa, päätettiinkin raapoista luopua kokonaan ja hankkia siivousrobotti.

”Puuhapete pääsee myös sivukäytäville, ja se on edullisempi sekä hankinta- että käyttökustannuksiltaan kuin kiinteärakenteiset raapat”, hän sanoo.

”Siivousrobotin voi tarvittaessa nostaa autoon ja ajaa korjaamolle, tai sen voi helposti uusia kokonaan.”

Moni tila on tehnyt energiainvestointeja, mutta täällä pienennetään energian käyttöä. Sähköä säästävistä ratkaisuista voidaan siivousrobotin lisäksi mainita navetan LED-valaistus ja koneellisen ilmanvaihdon korvaaminen kennoikkunoilla. Kennoikkunat parantavat myös ilmanvaihtoa, kuten viilennystuulettimet, jotka on sijoitettu puhaltamaan kohti makuuparsia.

Tilan kaksi traktoria on äskettäin vaihdettu yhteen uuteen, kun urakoitsija tätä nykyä hoitaa rehunteon. Uudessa koneessa on täsmäviljelyominaisuuksia, jotka säästävät sekä polttoaineita että työaikaa peltotöissä.

Kaikki naudat ovat saman katon alla, mikä on ratkaiseva tekijä toimivuuden kannalta. Ruokintapöytä kulkee läpi navetan, ja eläinten reitit ja siirrot on suunniteltu niin, että ruokintapöytä ylitetään mahdollisimman harvoin. Taustalla uusittuja makuuparsia. Kuva: Anna Kujala

Hankintojen tuotosvaikutusta on hankala laskea, mutta meijeriin menevän maidon määrä on kasvanut. Tällä hetkellä meijeriin lähtee 37–38 litraa maitoa per lehmä päivässä.

Syy korkeampaan tuottoon löytyy myös eläinmäärän vakiintumisesta ja sen vaikutuksesta jalostukseen.

Siemennykset Heikura hoitaa itse, ammattilaisen tekemän jalostussuunitelman mukaan. Hän tekee myös sorkkahoidot, mikä on vähentänyt sorkkaongelmia, koska ennaltaehkäisevää sorkkahoitoa pystytään tekemään säännöllisesti ja mahdollisiin ongelmiin päästään puuttumaan heti.

Minimoimalla ulkopuoliset vierailijat minimoidaan myös tautiriskit. Teuraat ja välityseläimet Heikura siirtääkin etukäteen ulos katolliseen siirtohäkkiin, jotta eläinkuljetusauto ei tule lähelle navettaa. Ajatusmaailma on sama kuin suunnitelmallisissa hankinnoissa: tuotannon häiriötön jatkuvuus.

Ikkunoiden poistaminen ja korvaaminen kennoikkunoilla oli iso muutos, joka säästää sähköä ja parantaa ilmanvaihtoa. Ikkuna-aukot on mahdollista sulkea kokonaan tai osittain. Kuva: Anna Kujala