Kuluttajat haluavat takeen eläimen hyvinvoinnista, mutta kuka keräisi merkin voitot?
Voisiko Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa olla yhteinen eläinten hyvinvointimerkki, pohdittiin emolehmätuotannon tulevaisuutta käsitelleessä paneelissa.Neljässä helsinkiläiskaupassa testataan lokakuussa, miten kuluttaja suhtautuu ruokapakkauksessa olevaan eläinten hyvinvointimerkintään.
Emolehmätuotannon tulevaisuutta pohtineen paneelin jäseniltä merkintä ei saanut varauksetonta kannatusta. Paneelin järjesti Suomen Limousinkasvattajat ry 26.10.
Nautoja Oripäässä loppukasvattavan Tarmo Lankisen näkemys tuottajan kannalta on, että merkinnästä koituu lisää kustannuksia mutta lihan hinta ei nouse.
Ähtäriläisen karjanjalostaja Arto Isomäen mielestä merkintä on hyvä asia, mutta pitäisikö se nähdä isommassa kuvassa.
Ruotsissa ja Norjassa tuotanto-olot ja -etiikka ovat samanlaisia, Isomäki sanoi. Voisiko hyvinvointimerkki kriteereineen olla samanlainen ja nämä kolme maata olla blokkina Keski- ja Eurooppaan verrattuna. Kolmen maan yhteisen merkin voimin asiasta voisi kertoa suomalaisia suuremmalle määrälle ihmisiä, Isomäki perustelee.
Ylöjärvellä toimivan Ruokakeitaan kauppias Ville Pirtinaho kertoi, ettei hän ole kaivannut hyvinvointimerkintää. "Mielikuva on, että nauta voi hyvin. Tuleeko pelko, että merkitsemätön liha tulee tilalta, jossa eläinten olot eivät ole aivan yhtä hyvällä tolalla?"
Panelisteilta kysyttiin, jaksaako kuluttuja kiinnostua uudesta merkistä?
Kotieläintieteen tohtori Maiju Pesosen mukaan jaksaa, jos kuluttaja saa tietää eron ulkomaiseen lihaan.
"Meillä naudoille tehdään vähemmän toimenpiteitä, esimerkiksi sonni saa pitää kiveksensä. Urospuoleisista naudoista peräisin oleva ulkomainen liha puolestaan on härkää eli kuohituista sonneista. Kastrointia ei aina ole tehty eläimen hyvinvoinnin edun mukaisesti, Pesonen muotoilee. "Ulkomailla jopa hiehoja kastroidaan, jolloin hyvinvointi kärsii", Pesonen sanoi suoraan.
"Olen hyvinvointimerkinnän kannalla, jos sen kriteerit ovat tiukkoja. On tulevaisuuden trendi."
Paneelin tallenne Suomen Limousinkasvattajien kotisivuilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


