Viljelijä Jukka Mäkinen toivoo säiden lämpenevän, mikä vauhdittaisi sokerijuurikkaan kasvua. Kuva: Harri Nurminen
Sokerijuurikasta päästy kylvämään tavanomaista aikaisemmin
Sokerijuurikas kaipasi kylvön jälkeen sopivasti lämpöä ja tasaisia sateita.Hämeenlinna
Hämeenlinnan Lammilla on päästy kylvämään sokerijuurikasta hyvissä ajoin. Kuva: Harri NurminenHämeenlinnan Lammilla päästiin kylvämään sokerijuurikasta tavanomaista aikaisemmin. Viljelijä Jukka Mäkinen kertoo kylvöjen alkaneen noin viikkoa ennen vappua.
”Nyt vapun jälkeen olemme päässeet aika lailla puoleen väliin juurikkaan kylvöjä”, hän toteaa tyytyväisenä.
Kevään säitä Mäkinen kuvaa ”hurjan kylmiksi”, jonka vuoksi pellot ovat kuivuneet todella hitaasti.
”Itselläni on paljon hikeviä maita, joihin äestyksistä huolimatta nousee hyvin paljon kosteutta näissä lämpötiloissa.”
”Äestyksistä huolimatta nousee hyvin paljon kosteutta näissä lämpötiloissa.”
Kylmyydestä huolimatta Mäkinen on päässyt kylvämään sokerijuurikasta aiempia vuosia varhaisemmin. Viime vuonna sokerijuurikkaan kylvön keskeytti lumisateet.
”Lumisateita seurasi kuuma aalto ja kuivuminen, jota tänäkin vuonna vähän jännitän. Muuten ollaan erinomaisessa ajassa kylvöjen suhteen”, hän pohtii.
Mäkinen toivoo säiden lämpenevän, kun sokerijuurikkaan vesitalous on toistaiseksi hyvässä kunnossa.
”Jatkossa sateet saisivat tulla tasaisina ja määriltään kohtuullisina. Ukkoskuurot kuorettaisivat pellot, mikä ei tekisi hyvää sokerijuurikkaan kasvulle.”
Kaikkiaan Mäkinen kylvää tänä keväänä yhteensä 260 hehtaaria sokerijuurikasta, noin 160 hehtaaria omia ja loput urakointeina.
”Päivässä pystymme kylvämään noin 20–30 hehtaaria, mikä tekee sen noin kolme hehtaaria tunnissa.”
”Lannoitesäiliöt vetävät kaksi tonnia kerralla, kun taas siemensäiliöihin laitetaan yleensä noin yksi kylvöyksikkö per säiliö eli 12 yksikköä kerralla”, Mäkinen jatkaa.
”Viimeiset kuusi vuotta olen kylvänyt sokerijuurikasta GPS-ohjauksella, joka on kyllä osoittautunut ehdottomaksi.”
Hehtaarille hän kylvää yleisen noin 100 000 siementä. Lannoitteita annetaan samalla noin 250–600 kiloa hehtaarille tarpeesta riippuen.
”Viimeiset kuusi vuotta olen kylvänyt sokerijuurikasta GPS-ohjauksella, joka on kyllä osoittautunut ehdottomaksi. Muissakin työkoneissa on ollut jo tovin automaattiohjaus.”
Mäkisen uudella kylvökoneella pystyy kylvämään sokerijuurikasta noin kolme hehtaaria tunnissa. Kuva: Harri NurminenKylvökoneensa Mäkinen päivitti tälle keväälle, minkä osittaisena seurauksena myös urakointikyselyitä tuli aiempaa enemmän.
”Kaikkiin ei kuitenkaan voitu tarttua, sillä sokerijuurikas tulisi saada kylvettyä kaikkialla mahdollisimman aikaisin maahan. Liikaa ei parane urakkoja hamstrata.”
”Sokerijuurikas on erinomainen esikasvi viljoille ja toisinkin päin”
Erikoiskasvien viljelystä pitävän Mäkisen mukaan sokerijuurikas soveltuu hänelle hyvin rukiin, syysvehnän, kauran, ohran sekä kevätvehnän kanssa viljelykiertoon.
”Lisäksi omat maat soveltuvat kohtuu hyvin juurikkaan viljelyyn.”
”Vaikkei kyseessä olekaan taloudellisesti aivan parhain viljelykasvi, sokerijuurikas on erinomainen esikasvi viljoille ja toisinkin päin”, Mäkinen summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
