Lehmämäärä yli kolminkertaistunut
Matti ja Leena Pihlaja ostivat Korkiakosken tilan vuonna 1988 Matin vanhemmilta. Omaa ja vuokrapeltoa on noin sata hehtaaria, joista nurmea 35 hehtaaria ja loput rehuviljaa. Metsää on 40 hehtaaria.
”Vuonna 1991 meillä oli 18 lehmälle kiintiö. Nyt on yli 60 lypsävää ja hiehoja päälle parikymmentä.”
Pihattonavetta valmistui vuonna 2002 ja robotti hankittiin 2,5 vuotta sitten.
Hiehot jätettiin vanhaan navettaan, mikä alensi osaltaan rakentamiskustannuksia.
”Robotti helpotti ruumiillista työtä, mutta vaatii pitkää pinnaa. Puoli vuotta vei aikaa tottua sekä totuttaa lehmät. Nyt kyllä sujuu hyvin”, Leena kertoo.
Vuokrapellon hinta ei Matin mukaan saa olla liian korkea. ”Jos pellon katetuotto on 400–500 euroa hehtaarilta ja vuokra saman verran, niin onko siinä mitään järkeä?”
Myös pellon ostohinta kapuaa välillä liian korkeaksi. ”5 000 euroa hehtaarilta on ymmärrettävä, mutta jos maksaa 10 000 euroa hehtaarilta, ei sitä ikinä saa takaisin maataloudella.”
Tila lämpenee lähinnä turpeella ja osaksi hakkeella.
Karjan juomavettä tai pesuvettä ei lämmitetä hakkeella, koska lämpökeskus on niin kaukana navetasta, että kanaalien rakentaminen olisi tullut liian kalliiksi.
Leena muistuttaa, että tärkeä tekijä hyvään talouteen ovat hyvät ihmissuhteet, erityisesti pariskunnan ja perheen kesken sekä naapurien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
”Perheen apu ja töiden ulkoistaminen on ratkaisevaa sille, että on jaksettu vuodesta toiseen”, Leena toteaa.
Jatkaja tilalle on jo tiedossa. Neljästä tyttärestä 25-vuotias Kaisa opiskelee agronomiksi ja aikoo jäädä jatkamaan tilanpitoa.
Jouko Kyytsönen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
