Talibanin huumekiellon hinta: Afgaaniviljelijöiltä mennyt lähes kaikki tulot, ruokaturva uhattuna
YK:n tuoreen raportin mukaan oopiumin tuotanto ja viljelijöiden tulot ovat romahtaneet, eikä korvaavaa toimeentuloa ole löytynyt. Samalla ilmastonmuutos uhkaa tehdä selviytymisestä entistä vaikeampaa.
Suomalaisella pellolla kukoistavat koristeunikot eivät liity huumausaineisiin. Kuvituskuva. Kuva: Lari LievonenOopiumiunikon viljely Afganistanissa on laskenut tänä vuonna 10 200 hehtaariin, mikä on yksi maan historian alhaisimmista tasoista. Asia selviää YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimiston UNODC:n raportista, ja aiheesta kirjoittaa muun muassa Euronews.
Oopium on heroiinin valmistuksen keskeinen ainesosa. Taliban kielsi oopiumiunikon viljelyn sekä kaikkien huumausaineiden tuotannon, myynnin ja salakuljetuksen huhtikuussa 2022, vuosi sen jälkeen, kun se palasi valtaan Kabulissa.
Oopiumunikon viljelijöille se on tarkoittanut isoja tulojen menetyksiä, kun yksi heidän tärkeimmistä tulonlähteistään on poistunut. Vuonna 2022 oopiumunikkoa viljeltiin Afganistanissa 232 000 hehtaarilla.
Huumekiellon tultua voimaan oopiumiunikon viljely on siirtynyt perinteisiltä eteläisiltä alueilta pohjoisiin provinsseihin, jotka ovat kauempana Talibanin suorasta hallinnasta.
Monet maanviljelijät siirtyivät vehnän ja muiden viljojen viljelyyn, mutta vuonna 2023 "vehnän keskimääräinen hehtaarikohtainen tulo oli vain 770 dollaria (654,6 euroa), kun taas oopiumiunikko tuotti noin 10 000 dollaria (8 500 euroa) hehtaarilta", raportti toteaa.
Entisten oopiumiunikon viljelykylien kehitysmahdollisuudet ovat yleensä muita heikommat. Oopiumiunikkoa viljelleissä yhteisöissä paikallisten terveyskeskusten, koulutusinfrastruktuurin ja naisten terveydenhuollon saatavuus on huonompaa kuin kylissä, joissa unikkoa ei viljelty.
Maataloustukea on saatavilla vain pienelle osalle kylistä, ja vain 12 prosenttia entisistä oopiumiunikkoa viljelevistä kylistä kertoo saavansa apua.
Tuloerojen ja alueellisen epätasa-arvon pelätään kasvavan, mikä lisää riskiä taloudelliseen ahdinkoon ja laittomaan viljelyyn.
”Tämä tulonmenetys ulottuu paljon kotitalouksia pidemmälle, heikentäen maaseudun ostovoimaa, vähentäen paikallista taloudellista toimintaa ja lisäämällä yhteisöjen yleistä haavoittuvuutta köyhyydelle ja ruokaturvattomuudelle”, sanoo Euronewsin artikkelissa Oliver Stolpe, UNODC:n alue-edustaja Afganistanissa, Keski-Aasiassa, Iranissa ja Pakistanissa.
UNODC on kehottanut afgaaniviljelijöitä viljelemään muita arvokkaita kasveja, kuten sahramia, pähkinöitä, lääkekasveja ja hedelmiä, jotka ovat sopeutuneet paremmin Afganistanin kuivaan ilmastoon ja vuoristoiseen maastoon.
UNODC:n marraskuussa julkaiseman raportin mukaan oopiumin tuotanto laski tänä vuonna 32 prosenttia arviolta 296 tonniin, kun se vuonna 2024 oli 436 tonnia.
Viljelijöiden oopiumin myynnistä saamat tulot laskivat 48 prosenttia 260 miljoonasta dollarista (221 miljoonasta eurosta) vuonna 2024 134 miljoonaan dollariin (114 miljoonaan euroon) vuonna 2025.
Raportin mukaan 85 prosenttia eteläisten alueiden kotitalouksista ei ole pystynyt korvaamaan tulonmenetyksiä, minkä vuoksi yhteisöt tarvitsevat kiireellisesti taloudellista tukea.
Talibanin viranomaiset raportoivat hävittäneensä tänä vuonna yli 4 000 hehtaaria oopiumiunikkopeltoa.
Ennen Talibanin paluuta valtaan vuonna 2021 unikon tuloja pidettiin vuosien ajan yhtenä Afganistanin tärkeimmistä tulonlähteistä. Afganistanin oopiumin tuotanto oli huipussaan vuonna 2017, arvoltaan 1,4 miljardia dollaria (1,19 miljardia euroa), mikä on noin 7 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
”Afganistanin tie laittoman viljelyn kitkemiseen vaatii koordinoituja, pitkäaikaisia investointeja, myös kansainvälisten kumppanuuksien kautta”, Stolpe sanoi Euronewsin haastattelussa. Hän peräänkuuluttaa afgaaniviljelijöiden tukemista vaihtoehtoisten tulonlähteiden avulla, samalla kun huumekauppaa torjutaan, laittomia viljelyksiä hävitetään ja kysyntää vähennetään.
Samaan aikaan ilmastonmuutos heikentää Afganistanin maataloussektoria. Maaseudun haavoittuvuus kasvaa ja ruokaturva heikkenee, kun perinteiset kastelujärjestelmät kamppailevat viljelijöiden tarpeiden tyydyttämiseksi.
Toistuvat kuivuudet, epäsäännölliset sateet, äärimmäiset sääolosuhteet ja muut luonnonkatastrofit ovat johtaneet satojen epäonnistumisiin ja vesivarojen ehtymiseen. Sen vuoksi maaseutuyhteisöillä on vähemmän vaihtoehtoja viljelykasvien ja karjan ylläpitoon.
Euronews: Afghan farmers suffer heavy losses after Taliban ban opium poppy cultivation, report says
UNODC: Socio-Economic Impact of the Narcotics Ban in Afghanistan with a Focus in Northern Provinces
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


