Markkinakatsaus: Kotimainen liha ei kata kulutusta – hinnoissa niukkuus ei näy

Sonnin hinta eri EU-maissa. Kuva: Jukka Pasonen

Lihaa syödään Suomessa enemmän kuin tuotetaan.

Vielä muutama vuosi sitten sian- ja siipikarjanlihaa tuotettiin Suomessa enemmän kuin kulutettiin. Nyt kaikkien lihalajien kulutus ylittää kotimaisen tuotannon.

Tammi–marraskuussa luullisena lihana sianlihaa tuotettiin 167 miljoonaa kiloa ja kulutettiin 170 miljoonaa kiloa, ilmenee Kantar TNS Agrin kokoamasta barometrista.

Naudanlihan tuotanto oli 78 ja kulutus 97 miljoonaa kiloa.

Siipikarjaa tuotettiin 120 miljoonaa kiloa ja kulutettiin 126 miljoonaa kiloa.

Lampaan kotimainen tuotanto oli puolet 1,8 miljoonan kilon kulutuksesta.

Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna lihan kokonaiskulutus tammi–marraskuussa oli hieman korkeampaa, kertoo Kantar TNS.

Siipikarjanlihan kulutus kasvoi 6 prosenttia. Naudanlihan käyttö oli kasvanut edellisestä vuodesta yhden prosentin, sianlihan käyttö oli vähentynyt 2 prosenttia. Karitsanlihan käyttö oli vuoden 2016 tasolla.

Koko vuonna 2017 lihan kulutuksen arvioidaan olevan vuoden 2016 tasolla, painottuen edelleen siipikarjanlihaan.

Tammi–marraskuussa 2017 sianlihan tuotanto väheni 4 prosenttia edellisestä vuodesta. Porsastuotoksen nousu loivensi vähennystä. Lihasian teuraspaino oli hieman korkeampi kuin vuosi aiemmin.

Naudan teurasmäärä oli edellisen vuoden tasolla painottuen enemmän lehmään kuin nuoreen nautaan. Teuraspainot olivat viimevuotista hieman korkeammat.

Broilerin tuotanto kasvoi 6 prosenttia ja kalkkunan yhden prosentin. Broilerin teuraspaino oli liki sama kuin vuosi sitten, 1,7 kiloa.

Karitsanlihan tuotanto oli 2 prosenttia suurempaa kuin vuosi sitten. Teuraspaino oli 20 kiloa.

EU-maiden sianlihan hintavertailussa Suomi on nitkutellut itsensä kärjen tuntumaan viime vuoden lopulla. Suomessa hinta on ollut tasaisessa erittäin hitaassa nousussa, kun taas muualla se on vaihdellut jyrkemmin.

Sama on nähtävissä lihan hintaa ennakoivassa porsaan hinnassa.

Sonnin hinta on pysynyt heikkona verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, vaikka naudanlihan omavaraisuusaste Suomessa on vain hiukan päälle 75 prosenttia.

Maidontuotannon kasvuun on pientä helpotusta luvassa, kun kuivuus rajoittaa maitomäärää Uudessa-Seelannissa.

Global Dairy Trade huutokaupassa kokonaisindeksi nousi viime viikolla kaksi prosenttia.

Viime vuoden lopussa hinnat laskivat useammalla huutokauppakerralla, joten nyt voidaan mieluummin puhua hintojen hetkellisestä vakiintumisesta kuin hintojen noususta.

Tanskassa maidon hinnan arvioidaan ohittaneen korkeimmat päivänsä tältä erää, ruotsalainen maatalouslehti ATL kirjoittaa.

Sika- ja maitotiloja varoitetaan Tanskassa uudesta kannattavuuskriisistä, koska hinnat laskevat nopeasti.

Kananmunien pakkaamojen myyntihinta Saksassa on pysynyt korkealla kesän myrkkykohun jälkeen.

Suomessa kanamäärä on alkuvuoden ajan viime vuotta pienempi. Kantar TNS Agrin mukaan tammi- ja helmikuun määrä on 3,6 miljoonaa. Kesällä noustaan 3,7 miljoonaan. Vuosi sitten tammikuussa oli 3,9 miljoonaa kanaa.

Vilja- ja öljykasvimarkkinoille on maailmalla tullut eloa.

Yhdysvalloissa vehnänviljelyalueilla, muun muassa Kansasissa, on ollut kovia pakkasia, joiden pelätään vaurioittaneen vehnäkasvustoja.

Satotappioiden pelko on nostanut vehnäfutuureja Chicagon sekä Pariisin hyödykepörsseissä.

Pariisissa lähin vehnänoteeraus ylitti perjantaina 160 euroa tonnilta.

Venäjän vehnäalueille on ollut poikkeuksellisen lämmintä ja lumetonta. Jos sää äkisti kylmenee, ovat kasvustovauriot mahdollisia merkittäväksi vehnänviejäksi kohonneella Venäjälläkin.

Palmuöljyn hinta on ollut nousussa ja raakaöljyn hinta on kohonnut. Ne tukevat myös rypsin ja rapsin hintaa, kun kasviöljyjä käytetään enemmän biopolttoaineiden valmistukseen.

Perjantai-iltapäivästä lähin rapsinoteeraus oli kohonnut 359 euroon tonnilta Pariisin hyödykepörssissä. Viikon sisällä nousua kertyi lähes 10 euroa. Suomessakin öljykasveille tuli korotus.

Sokerin tuotantoennusteet kasvavat. Australialainen Green Pool nosti arvionsa sokerin tarjonnasta korkeimmilleen 15 vuoteen. Tuotanto on vahvaa esimerkiksi Intiassa ja Thaimaassa.

Brasiliassa sokeriruokoa jalostetaan enenevissä määrin etanoliksi eikä sokeriksi.

Avomaanvihannesten tilanne on säilynyt ennallaan.

Viime viikolla sipulista sai 70 senttiä kilolta 10 kilon säkissä. Kilo porkkanaa maksaa 62 senttiä ja puolen kilon porkkanapussi 47 senttiä. Keräkaalista sai 50 senttiä kilolta 15 kilon laatikossa.