Pelloilta mieluummin laatua kuin määrää
Peppi ja Marko Laine pyrkivät kasvintuotannossa hyvään laatuun. Päätuotteet ovat vehnä, mallasohra ja nurmisiemen.
Syysvehnää pyritään kylvämään vähintään 20–30 hehtaaria joka vuosi. Se tasaa tilan työhuippuja, estää eroosiota talvella ja selviää hyvin alueella tavallisista kuivista keväistä.
Syysvehnän lannoitus jaetaan jopa neljään osaan, jos se on kasvuston kannalta järkevää. Kylvön yhteydessä annetaan typpeä kohtuullisesti. Seuraava erä annetaan varhain keväällä, kolmas korrenkasvun alussa ja neljäs tarvittaessa tähkälletulovaiheessa.
Myös kevätvehnän valkuaispitoisuutta nostetaan lisälannoituksella tähkälletulovaiheessa.
Öljykasveillakin käytetään jaettua lannoitusta.
Lajikkeet valitaan aikaisuuden sekä taudin- ja laonkeston mukaan, ei niinkään huippusatoisuuden. Tämä stategia toimi viime syksynäkin, sillä lähes kaikki saatiin puitua. Tosin tilannetta helpotti se, että käytössä on puhalluslavoja ja -siiloja, joten viljaa pystyttiin puimaan jonoon.
Puintikausi alkaa nurminadalla, sitten valmistuvat syysvehnät ja seuraavaksi aikaiset ohrat, kaura, kevätvehnä ja öljykasvit. Puitavaa riittää tasaisesti moneksi viikoksi.
Nurminadan olki paalataan lampaiden rehuksi ja sen odelma laidunnetaan syksyllä.
Varjoisia ”metsäpeltoja” on jätetty luonnonhoitopelloiksi.
Peltoja kynnetään vain vähän. Esimerkiksi rypsin ja rapsin sänkeä ei kynnetä koskaan vaan seuraava kasvi suorakylvetään. Samoin tehdään ohran jälkeen, jos puintijälki on siisti.
Suorakylvö säästää polttoainetta ja työtä sekä parantaa maan rakennetta, Marko toteaa. Tosin se myös lisää syysitoisia rikkakasveja, joten torjunta-aineet on valittava tarkkaan.
Mikkolan tilalla on sitouduttu 30 prosentin talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, mutta useimpina talvina osuus on ollut selvästi yli puolet.
SATU LEHTONEN
Suorakylvö säästää polttoainetta ja työtä
sekä parantaa
maan rakennetta.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
