Uusi voimajohtopylväs haittaa vähemmän maataloustöitä
Fingridin ensimmäinen peltopylväs on pystytetty Hyvinkäälle. Pylvästä ei ole tuettu vaijereilla, joten se haittaa maataloustöitä perinteisiä pylväitävähemmmän. Jaana kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoHYVINKÄÄ (MT)
Maanomistajilta saatu palaute vaikutti osaltaan siihen, että Fingrid-kantaverkkoyhtiö päätti suunnitella uudentyyppisen 400 kilovoltin voimajohtopylvään.
Uutta peltopylvästä ei ole harustettu eli tukivaijereita ei ole, joten maatalouskoneilla pystyy työskentelemään lähempänä perinteisiin pylväisiin verrattuna.
Vaijereiden puuttumisen ansiosta peltopylväs ei hukkaa alleen maata yhtä paljon kuin perinteinen pylväs.
Koneet mahtuvat kulkemaan voimalinjan pituussuunnassa 7–10 metrin ja poikkisuunnassa 14 metrin aukosta pylvään jalkojen välistä.
Jalkoja suojaavat kaiteet, jotka ovat korkeammalla kuin kasvusto.
”Kaiteet on helppo nähdä esimerkiksi puimurin ohjaamosta”, varatoimitusjohtaja Kari Kuusela Fingridistä lupaa.
Pylvään yläorsi on noin 35 metriä korkeudella.
Peltopylväs parantaa pellolla työskentelevän työturvallisuutta, vaikka vakavia tapaturmia ei juuri satukaan, kertoo työturvallisuusagronomi Erik Lindroos Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (Mela).
Henkilövahinkojen sijaan koneita ja laitteita menee rikki, kun niillä ajetaan liian lähellä tolppaa.
Perinteisten tolppien vaijereita on vaikea nähdä traktorin tai puimurin kopista varsinkin pimeällä, joten peltopylväs on selkeä parannus.
Samoin työturvallisuutta ja töiden sujuvuutta lisää, että samaan pylvääseen laitetaan sekä 400 että 110 kilovoltin johtoja sen sijaan, että kaksi linjaa kulkee vierekkäin.
Lindroos toivoo, että pylväät ylipäätään sijoitettaisiin niin, että ne pystyy peltokoneilla kiertämään.
Maakaapeli olisi paras vaihtoehto, hän lisää.
Hyvinkäälle pystytetty peltopylväs on ensimmäinen lajissaan. Jatkossa niitä pystytetään kaikilla Fingridin 400 kilovoltin johtotyömailla aina, kun se on mahdollista.
”Käytännössä tämä tarkoittaa, että peltopylväs voidaan pystyttää suoralle linjalle. Jos linjassa on kulma, tarvitaan muita ratkaisuja”, Kuusela kertoo.
Hyvinkään peltopylväs on osa rakenteilla olevaa Nurmijärven, Hyvinkään ja Hikiän välistä voimajohtoa. Peltopylväitä nousee myös Ulvilan ja Kristiinankaupungin väliselle voimajohtotyömaalle.
Peltopylväitä käytetään ensisijaisesti uusien 400 kilovoltin voimajohtojen rakentamiseen. Vanhoille johdoille se pystytetään silloin, kun vanha johto tai pylväs pitää uusia.
Hyvinkää valikoitui ensimmäisen peltopylvään paikaksi, koska seudun johtoja järjestellään uudelleen.
Peltopylväs seisoo lähellä Hyvinkään asuntomessualuetta. Kaupunki maksaa johtojen kiertämisestä uudesta paikasta noin 2,5 miljoonaa euroa ja maata vapautuu rakentamiseen.
Kaikkiaan voimajohtoprojekti maksaa noin 30–35 miljoonaa euroa, Kuusela kertoo.
Fingrid on kehittänyt peltopylvään yhdessä muotoilutoimisto Muotohiomo Oy:n kanssa. Viime kesänä pylväs palkittiin teollisen muotoilun Fennia Proze 2012 Grand Prix -palkinnolla.
Kuuselan mukaan Fingrid haluaa edistää maatalousystävällisen pylvään käyttöä myös ulkomailla, joten mallia ei ole salailtu. Muun muassa Irlannista ollaan kyselty peltopylvään soveltumisesta sikäläisiin oloihin. MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
